Naalakkersuisunut kajumissaarut: Issittumi Siunnersuisoqatigiit suniarparput?

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffiup tigunissaanut erseqqissumik pilersaaruteqarnissaq, ICC-p siulittaasuata Sara Olsvigip ujartorpaa. Naalakkersuisummi Issittumi Siunnersuisoqatigiinni akunnattooqqaleruttulersuni siuttuunissamut qanoq anguniagaqarnersut suli nalunartoq, taanna oqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

septembarip 09-at 2024 07:36

Nutserisoq Hanne Petersen, Nathan Kreutzmann

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffik Danmark Savalimmiullu peqatigalugit aappaagu tigugutsigu, suliassat imaannaanngitsut Naalakkersuisut siuttuuffigilissavaat.

Inuit Circumpolar Councilip (ICC) siulittaasua Sara Olsvig taama oqarpoq.

- Pingaarnertut massakkut saanneqartariaqalersoq tassaavoq, kikkut sumi issianissaannik eqqartuineq unikaallatsillugu siulittaasuunerup nalaani sunik anguniagaqartoqarniarnersoq eqqartulissallugu. Siulittaasuuffik taanna imaannaanngitsussaq qanoq atorneqarniarpa Kalaallit Nunaanninngaanniit naalagaaffeqatigiinnermik suleqatigineqartunik? Taannalu aamma qanoq imarisaatigut anguniagaqarniarfigineqarniarpa?, taanna oqarpoq.

Aamma atuaruk Immikkut ilisimasalik: Kalaallit Nunaat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuunermi suliassaqangaatsiarpoq

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffik nunatta Norge kingoraarlugu 2025-mi tiguppagu, nunatta siuttuunissaanik Naalakkersuisut anguniagaqartut nalunanngilaq.

Nunatta nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasuni politikkimut 2024-miit 2033-mut periusissiaani tamanna erserpoq, aamma Naalagaaffeqatigiit ukioq manna ataatsimiinnerminni oqaluuserisaannut ilaavoq. Nunattalu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siuttuunissamik kissaataa akuersaarini, Danmarkip ministeriunerata Mette Frederiksenip (S) ataatsimiinnerminni oqaatigikumisaarpaa.

Kalaallit Nunaatalu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siuttuunissaa pissusissamisoorpoq. Naalakkersuisulli tamatumani politikkikkut imarisaatigut anguniagaannik annikitsuararsuarmik paasisaqarnikuusugut, Sara Olsvig isumaqarpoq.

- Tassa suli tigussaasoqanngilaq saqqummiunneqarsimasunik, taanna oqarpoq.

Suliatik nangikkaat

Naalakkersuisummi Issittumi Siunnersuisoqatigiinni akunnattooqqaleruttorneranni siuttuulersussaapput.

Ruslandimmi Ukraine 2022-mi saassummaguli, Issittumi Siunnersuisoqatigiit suliatik unikaallatsippaat. Suleqatigiissitatilli Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasuusut arfinillit suliatik nangeqqikannilereeraat, Sara Olsvig oqarpoq.

Suleqatigiissitat taakkua suliaat ingammik avatangiisit, silap pissusia, inuunermi atukkat uumassusillillu assigiinngisitaarnerat pillugit ilisimatusarnermut tunngasuupput.

ISSITTUMI SIUNNERSUISOQATIGIIT SULERISUUPPAT?

Issittumi Siunnersuisoqatigiit nunat issittortallit ingammik silap pissusia, avatangiisit, suleqatigiinneq atajuartumillu ineriartortitsineq pillugit oqallittarfigaat. Taakkua assigiinngitsorpaalunnik ilaatigut nunat killeqarfii akimorlugit ilisimatusarnermik suliniuteqaqatigiipput.
Nunat issittortallit arfineq-pingasut ukua siunnersuisoqatigiinni ilaasortaapput: Kunngeqarfik Danmark (Danmark, Kalaallit Nunaat Savalimmiullu), USA, Canada, Island, Norge, Sverige, Finland Ruslandilu.
Tamatuma saniatigut nunat inoqqaavisa suliniaqatigiiffii arfinillit ukua aamma ilaapput: Arctic Athabaskan Council, Aleut International Association, Gwich’in Council International, Inuit Circumpolar Council, Saamit Siunnersuisoqatigiivi (Samerådet) Ruslandillu avannaata inoqqaavisa suliniaqatigiiffiat (Russian Assciation of Indegenous Peoples of the North (Raipon)).
Ingammik avatangiisinik eriaginninnermut tunngasuni suleqatigiinnerunissaat siunertaralugu, Issittumi 1996-imi siunnersuisoqatigeeqalerpoq.
Isumannaallisaanermut politikkimik suliaqartuussanngitsut pilersinneqarneranni isumaqatigiissutaavoq.
Siulittaasuuffik kingoraartaaffiuvoq. Kunngeqarfik Danmark 2025-mi maajimi siulittaasunngussaaq.
Rusland Ukrainemik 2022-mi februaarimi saassussimmalli, nunat siunnersuisoqatigiinni ilaasortat sinnerisa suliatik unitsikkallarpaat. Sulialli unitsikkallarsimasamik ilaat 2022-mi juunimi nangippaat, taakkuali Ruslandip peqataaffigisuunngilai.

Najoqqutaq: Rex.dk

Allisiguk

Nunalli Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat arfineq-pingasuusut suli tassa suleqatigeeqqilinngillat.

- Issittumi Siunnersuisoqatigiinni unikaallattoqarnerata kingorna suliat ingerlaleqqinnikuupput qangatsiarli. Taamatullu siunertaqarneq Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiannit tapersersorluinnarlugu suleqataaffigisimavarput. Tassami Issittumi Siunnersuisoqatigiit nunat inoqqaavinut issittormiunut inuiannullu naalagaaffinnullu issittormiuusunut tamanut pingaaruteqarluinnarmat, Sara Olsvig oqarpoq.

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiinneq maanna qanoq ippa?

- Piffissami kingullermi pisunit soorunami sunnerteqqavoq. Ataatsimulli isigalugu isumaqarpunga sapinngisamik suleqatigiiginnarnissaq attanniarneqarpoq, taanna oqarpoq.

Peqataatinneqanngippallaartut

Akunnattooqqanerili Issittumi Siunnersuisoqatigiinni allannguinissamut periarfissaqqissuusoq, Sara Olsvig isumaqarpoq.

Ilisimatusarluni suliniutit Issittumi najugaqanngitsunit aqunneqarnerusarusartut ukiuni kingullerni takussaaleraluttuinnartoq, ICC isumaqarpoq.

- Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleriaatsit ilaatigullu aamma suut suliarissallugit pingaarnersiuinerni Issittumeersuunngitsunit aqutsititsisoorpallaartoqarsimanera tungitsinniit qaqinneqartareerpoq.

- Assersuutigalugu aamma ilisimatusarnikkut peqataasartut eqqarsaatigalugit, Sara Olsvig oarpoq.

Aamma atuarukNunarput issittoq pillugu aallartitap isumaqatigiinngissutigineqarnerani ajugaasoq

Siunnersuisoqatigiinni suleriuseq allanngortinneqanngippat oqallinnerit aalajangiinerillu pingaarutillit pineqartillugit naalagaaffiit issittumiittut nunat inoqqaavisa suliniaqatigiiffiinik peqataatinngikulalissasut, ICC juunimi allagaqarpoq. Suliniaqatigiiffiit arfinillit siunnersuisoqatigiinnipput nunallu inoqqaavinit aallartitaallutik.

Nunat inoqqaavittaaq ilisimatusarluni sulianit peqataatinneqarneq ajortut, ICC allappoq. Assersuutigalugu immikkut ilisimasallit nunap inoqqaajusut marluk ukiuni sisamani ilisimatusartuni suleqataareerlutik suleqataajunaarput. Suleqataanertimmi ilisimatusartunit suleqatiminnit nunanit killerneersunit soqutigineqanngitsoq taakku misigipput.

Taamaattumik naalakkersuisut periarfissaqarnerminni nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik pingaartitsissasut, Sara Olsvig neriuppoq.

- Taamaammat ICC-minngaanniit massakkut aamma periusissanik nutaanik saqqummiussisimavugut, Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatitsinnut tamanut siammarlugit.

- Tassanilu nassuiaqqissaarparput qanoq ililluta uagut isumaqarnersugut, Issittumi Siunnersuisoqatigiinni nunat inoqqaavisa ilisimasaannik tamakkiisumik naligiissumillu atuisoqalernissaa pillugu iliuuseqartoqartariaqarnersoq. Taavalu aamma soorunami suut misissugarissanerlugit suullu pingaarnersiussanerlugit aalajangiiniarnerni nunat inoqqaavisa annertunerusumik peqataanissaat aalajangiisuusarnissaallu qanoq anguniagaqartoqarsinnaanersoq, taanna oqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.