Naalakkersuisoq: Danmarkip Kalaallit Illuutaanni isumaginninnikkut ikiuinermi aningaasaqarnermut akisussaaffik tigusariaqarpaa

Múte B. Egedep (IA) oqarnera naapertorlugu Danmarkimi Kalaallit Illuutaanni isumaginninnikkut suliniutit danskit naalagaaffiata aningaasalersortariaqarpai. Isumaqatigiissullu taama ittoq piffissami matumani naleqquttoq, folketingimut ilaasortaq, IA-meersoq, Aaja Chemnitz isumaqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller, Markus Valentin

novembarip 13-at 2025 07:31

Nutserisoq Connie Fontain

Danmarkimi Kalaallit Illuutaasa kalaallinut ilitsersuineq, tapersersuineq isumaginninnikkullu siunnersuineq ukiorpassuarni akisussaaffigaat. Akiligassaq taanna naalakkersuisunit maanna akilerneqartarpoq.

Aningaasaqarnermut akileraartarnermullu naalakkersuisoq, Múte B. Egede (IA) aalajangiisinnaagaluaruni tassunga akisussaaffik danskit naalagaaffiata tigusariaqaraluarpaa.

- Kalaallit Illui Qallunaat Nunaanniittut tassanilu isumaginninnermik suliaqarnermi toqqammaviit tassaapput danskit naalagaaffiata tunngaviusumik suliassarisimasai, nunatta akilersorsimasai isumaginninnermut qallunaat nunaanni ingerlanneqartut eqqarsaatigalugit. Tassani siunnerfigaarput danskit naalagaaffiata taakkua suliarilissagai, naalakkersuisoq aningaasanut inatsisip saqqummiunneqarnerata kingorna apersorneqarnermini oqarpoq.

Danmarkimi Kalaallit Illuutaat

Danmarkimi Kalaallit Illuutaat ullumikkut sisamaapput. Københavnimi, Aarhusimi, Odensemi Aalborgimilu kalaallit illoqarpoq, illoqarfinnilu minnerusuni aamma immikkoortortaqarfeqarlutik.

Illuutit 1970-ikkut ingerlaneranni kalaallinut Danmarkimut nuuttunut, pingaartumik ilinniariartortunut ikiuutaasussatut pilersinneqarput.

Illuutit kalaallit Danmarkimi efterskolini atuartut ilinniartullu kiisalu nooqqammersunut ilitsersuinissaq pingaartumik suliassaraat.

Danmarkimi Kalaallit Illuutaannut 2025-mut aningaasanut inatsimmi 20,3 millioningajaat immikkoortinneqarput.

Kalaallit Illuutaat tamatuma saniatigut Danmarkimi efterskolimi atuartumut ataatsimut ilitsersuinissamut qaammammut 281 koruuninik pissarsisarput. Kalaallit 250-it missaanniittut 2024-mi Danmarkimi efterskolerput.

Kalaallit Illuutaat danskit kommuniinit inissisimaffigisaminnit aamma aningaasaliiffigineqartarput.

Illuutit tamatuma saniatigut danskit naalagaaffiannit aningaasaliissutinit assigiinngitsunit aamma pissarsisarput. Assersuutigalugu ilaqutariinnut susassaqarfimmut, kalaallinut ilinniartunut imaluunniit kalaallinut inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartunut neqeroorutinut tunngatillugu.

Allisiguk

2026-mut aningaasanut inatsisissami illuutinut sisamanut 20,3 millionit koruunit immikkoortinneqarput. Aningaasanut inatsisissaq partiinit naalakkersuisuutitaqartartunit sisamanit isumaqatigiissutigineqarpoq, ataasinngornermilu saqqummiunneqarluni.

Tamatuma saniatigut Kalaallit Illuutaannut tapiissutit annikillisarneqarnissaat kissaatigineqartoq tassani allassimavoq. Illuatungiliuttullu tassunga taarsiullugu “illunit suliarineqartartut ilaat naalagaaffimmit suliarineqartariaqarnersut misissorneqassasoq” kissaatigaat.

Naalakkersuisulli suleqatigiissitap siorna siorna pilersinneqartup Kalaallit Illuutaasa sunik ullumikkut suliaqartarnerinut nalunaajaataa utaqqeqqaarpaat. Tamatuma saniatigut suleqatigiissitaq siunissami aaqqissuussisoqarnissaanut innersuussuteqassapput. Taanna februaarimi piariissangatinneqarpoq.

Aamma atuaruk IA-p siunnersuutaa: Danmark Kalaallit Illuutaannut isumaginninnermi ikiuinermut akiliuteqassaaq

Danmarkip Kalaallit Illutaanni isumaginninnikkut suliat aningaasalersussagai, Inuit Ataqatigiit siorna siunnersuutigaat. Siunnersuut folketingimut ilaasortap IA-meersup, Aaja Chemnitzip siulittaasuni assigalugu taperserpaa.

- Kalaallit Danmarkimiittunut pillugit isumaginninnikkut suliniutit Danmarkimit akilerneqartarnissai pissusissamisoorpoq. Danmarkimi najugaqartut piviusumik danskisut innuttaassuseqarput. Taamaammat Kalaallit Illuutaasa aqqutissiuussisuunerat pissutigalugu taakku danskit kommuniinut aamma iluaqutaasarput.

- Tamatuma aningaasanut inatsisip ilaaniinnissaa kissaatigaara, tamanna aamma iluatsinniarnikuuarput, kisianni naalakkersuisut tungaanniit maannakkutulli kimigiiserniartoqarneratulli ersaritsigisoqarnikuunngilaq, folketingimut ilaasortaq oqarpoq.

Qinersisoqannginnerani

Aaja Chemnitzili aalajangiisinnaasuuguni utaqqingaatsiartoqassanngilaq. Taassumalu maannakkut iliuuseqartoqartariaqarsoraa.

Tassami danskit folketingimut siusinnerpaamik aappaagu qinersisussaapput, tamannalu pissutsinut qularnarnerutitsissasoq, Aaja Chemnitz oqarpoq. Qinersisoqarneratami kingorna danskit naalakkersuisui qanoq inissisimanissaat ilisimanngilarput.

Chemnitzillu danskit maanna naalakkersuisui nunatsinnut atassuteqarnermut tunngatillugu aatsaat taama suliniuteqartigisorai.

- Taamaammat naalagaaffiup naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiissutit uku, ilaatigut Kalaallit Illuutaannut tunngasut piffissamik isiginnittaaseqarluta tuaviuunnissaat soorunami sammisariaqaripput isumaqarpunga, taanna oqarpoq.

Suliniuteqarnissaq pisariaqartoq

Kalaallit Illuanni Københavnimiittumi pisortap, Leise Johnsenip aningaasat – kimilluunniit tunniussaagaluarpata illuutit isumaginninnermi suliaqarnermut aningaasanik tigumminniinnarnissaa pingaaruteqarpoq.

- Inuit ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisut siullertut eqqarsaatigaagut. Inuit maanngartartut aamma amerliartorput. Inuit inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartuinnaanngillat, inuit assigiinngitsunik ikiorneqartartut assigiinngitsorpassuupput, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Kalaallit aningaasaliissuteqartarneratigut aningaasaliisoqarnissaa naatsorsuutigisinnaasaratsigu tamanna pitsaaqutigaa. Taamaalilluta ernumavallaarneq ajorpugut. Danskit aningaasaliissutaat ukiumut ataatsimut, marlunnut pingasunulluunniit atuuttarput. Taamaammat qularnarnerusarput, taanna oqarpoq.

Taava Danmarkip aningaasaqarnerup ilaanik akisussaaffimmik tigusinissaanut Kalaallit Nunaanni politikkikkut sulissuteqartoqarnera uggoraagut?

- Tassami eqqarsaatigigaanni naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Naalakkersuisut Københavnimi sinniisunut aamma sipaarniarput, taamaammat Kalaallit Nunaata avataaniittunik misissuinerat paasinarpoq. Tamanna paasisinnaalluarpara. Kisianni ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisut maaniittut suli kalaaliupput, Leise Johnsen oqarpoq.

Taassuma Kalaallit Nunaata Københavnimi Sinniisoqarfia aningaasanut inatsisissami sipaarniarfigineqarnera innersuussutigaa. Sinniisoqarfimmi tassani ukiuni sisamani 8 millionit koruunit sipaarutigineqassapput.

Kalaallit Illuanni Aalborgimiittumi pisortap, Jeppe Bülow Sørensenip naalakkersuisut illuutit isumaginninnermi suliniuteqartarnerannut tapiissutinik appaaniarpata danskit naalagaaffiannit ullumikkut pissarsiarisartakkaminnit allaanerusumik tapiissuteqarfigineqartalernissaat pingaaruteqarnerarpaa. Tamanna danskit naalagaaffiannit ullumikkut aningaasaliissutit siunertanut aalajangersimasunut atuuttussanngortitaagajunnerannik pissuteqarpoq.

- Kalaallit inuiaqataasut saaffiginnittartut siunnersorneqarnissamik, ilitsersorneqarnissamik najorteqarnissamillu pisariaqartitsisut pisariaqartitsisut kiisalu kommunit allallu isumaginninnikkut suliaqartut allat innuttaasunut kalaallisut tunuliaqutaqartunut atatillugu ilisimasaqarnerulerusuttut amerliartuinnartut takusinnaagatsigu aningaasat suminngaanneerneri uagutsinnut illuutiniittunut pingaarnerpaanngilaq, Jeppe Bülow Sørensen allakkatigut akissuteqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.