Venstremeersoq: Naalagaaffeqatigiit pillugit ministereqartariaqarpugut
Danmark - ukiut arlaqanngitsut eqqaassanngikkaanni - nunani avannarlerni suleqatigiinnermut 1960-imiilli ministereqarpoq.
Danskillu naalakkersuisui naalagaaffeqatigiit pillugit ministerimik maanna ilaneqartariaqarput, Venstrep Kalaallit Nunaannut tunngaasunut oqaaseqartartua, Marcus Knuth, taama siunnersuuteqarpoq.
AAMMA ATUARUK Atlantikup avannaamiut qineqqusaartut tikkuaanissaat pillugu aalassassimaneq Lars Løkkep pisuussutiginerarpaa
- Nunani avannarlerni suleqatigiinnermut ministereqarpugut, Nunanilu avannarlerni suleqatigiinneq qanoq ilillugu nukittorsarneqarsinnaanersoq taassuma suliassaraa. Naalagaaffeqatigiillu akimorlugit suleqatigiinnerup nukittorsarnissaanut ministerip taassuma piginnaatitaanerata annertusarneqarsinnaanera isumaliutigineqartariaqarpoq.
Siunnersuut Venstrep naalakkersuisoqatigiillu VKLA-t saqqummiussarinngilaat, Marcus Knuthillu nammineerluni siunnersuutigalugu erseqqissaatigaa. Atuakkami ”Marcus Knuth – Ny mand på Borgen”-imi, ukioq manna siusinnerusukkut saqqummersinneqartumi taama oqarpoq.
Ministerip ulluinnarni pisut aallutarissavai
Naalagaaffeqatigiinnut tunngasut ministeriunerup ullumikkut aamma ministeriuffiugai. Aammattaaq danskit ministeriisa arlallit nunatsinni Savalimmiunilu suliassaqarfinnut tunngasut tamarmik immikkut akisussaaffigaat, soorlu assersuutigalugit inatsisinik atuutitsinermut ministerip nunanullu allanut tunngasunut ministerip.
Taakkuli tamarmik suliassanik allanik aamma ulapputeqartarput. Taamaammat naalagaaffeqatigiit pillugit ministerip suliassaqarfik ingerlaavartumik aallutarisariaqarpaa, Marcus Knuth taama isumaqarpoq.
AAMMA ATUARUK Folketingemut qinersineq pingaaruteqarpoq
- Taamaammat inatsisissatut siunnersuutitut ittut Kalaallit Nunaannut Savalimmiunulluunniit tunngassuteqartut inatsisinik atuutsitsinermut ministerimit suliassaqartitsinermulluunniit ministerimit qaqutigooriarlutik suliarineqartartut ataqatigiissaarinermut qullersatut akisussaaffeqartumit ataatsimit suliarineqartariaqarput.
- Naalagaaffeqatigiinni sulissaqarfiit ilaanni suleqatigiinnerup equngasortaqarnera isiginiaraanni, taava eqqarsartoqarsinnaavoq: Soormi atorfik taanna naalagaaffeqatigiit pitarlugit ulluinnarni suleqatigiinnitta pitsanngorsarnissaanut annertusarneqarnianngila.
Kalaallit Nunaannut tunngasunut ministereqarnermut assersuukkumanngikkaa
Kalaallit Nunaannut tunngasunut ministereqarfik Danmarkimi 1957-imi pilersinneqarpoq, nunatsinnilu pissutsinut akisussaaffik pingaarneq tassaniitinneqarpoq. Ministereqarfik 1987-imi atorunnaarsinneqarpoq - nunatta namminersornerulerneranit ukiut arfineq-pingasut qaangiunnerini.
Tamannali naalagaaffeqatigiit pillugit ministerimut nutaamut assersuunneqarsinnaanngilluinnartoq, Marcus Knuth isumaqarpoq.
- Taakku marluk imminnut assersuunneqarsinnaasorinngilakka.
Nunatta oqartussaaffiit akisussaaffigisai ullumikkut amerlanerungaatsiarput. Taamaattorli nunatta Danmarkilu suliassaqarfiit pitsaanerusumik suleqatigiissutigisinnaasaat arlaqarput, soorlu:
AAMMA ATUARUK Inuit Ataqatigiit Issittoq pillugu ministerimik toqqaasoqartinniaraat
- Kalaallit Danmarkimi najugaqartut atugaat, danskit oqaasiinik ilinniartitsineq, ilinniartitaanikkut suleqatigiinneq suliaqarfiillu akimorlugit suleqatigiinneq. Tamakku pitsaanerusumik suleqatigiissutigisinnaasariaqarpagut, aamma Kalaallit Nunaanni meeqqanut isumaginninnermullu suliassaqarfimmi ajornartorsiutaasunut iluaqutissartaqarsinnaasoraara, Marcus Knuth oqarpoq.
Inuit Ataqatigiit qinersinerup kingorna naalakkersuisunngortitsiniarnermi aalajangiisuusussanngussagunik Danmarkip Issittoq pillugu ministereqalernissaa piumasaqaatiginiarlugu ataasinngormat nalunaarutigaat. Ministerinngortussallu nunatsinneersuunissaa aamma piumasaaqatigineqarpoq.
