Immikkut ilisimasallit: Naalagaaffeqatigiinneq tamanit allanngortinneqarusuppoq
Danmarkip nunattalu ataqatigiinnerat illutut takorlooraanni, taava toqqavik aalaqqajuppoq, qaliaq isugutappoq igalaallu arlallit aserorsimallutik.
Nunatsinnili politikkikkut siammasissumik suleqatigiit inuiaqatigiillu ataqatigiiginnarallarnissamik oqariartuuteqarput – aatsaalli illumik aserfallatsaaliinerujussuaq pisinnaappat, siunissamilu inuuffigineqarsinnaalluarnissaa qulakkeerneqarsinnaappat.
Kalaallit innuttaasut marsip aqqarnani qinersinerisa kingorna, Demokraatit naalagaaffeqatigiinnermik nutarterinissartik pisussaaffigilerpaat.
Kalaallilli danskillu naalakkersuisui isumaqatigiinnialerpata suut isumaqatigiinniutaassanersut, naalakkersuisoqatigiilersut nutaat aamma danskit naalagaaffiata suli oqaatiginngilaat.
Naalakkersuisoqatigiinnissamik isumaqatigiissummi ima allaqqasoqarpoq: ”…siunissami suleqatigiinnissamut sinaakkutinik nutartikkanik muteerninillu pilersitsinissaq siunertaralugu, qallunaat naalagaaffiannik Naalakkersuisut isumaqatiginninniarlutik aallartissapput. Pissutsit taamaaginnartinneqarnerat periarfissaanngilaq.”
Danmark suleqataalluarusussasoq
Donald Trump Det Hvide Husimiileqqikkamili nunatsinnik aqutsilerusunnerminik oqaaseqartualereersorlu allannguisoqarnissaanik kissaateqaammertoqarpoq.
Taama isumaqarpoq oqaluttuarisaanermik ilinniagalik Bo Lidegaard, taanna atuakkamik saqqummersitseqqammerpoq qulequtserlugu Kalaallit Nunaat – Inuiaqatigiit pileqqaarneranniit maannamut ineriartornerat, tassanilu Mira Kleist aamma Jens Heinrich atuakkioqatigai. Taamaattumik Danmarkip nunattalu ataqatigiinnerminni allannguinissaannut periarfissaq maanna immikkuullarissuusoq, taanna naliliivoq.
- Kalaallit danskillu naalakkersuisui aaqqiissuteqarusuttut isumaqarpunga, aamma sumut ingerlarusuttoqarnera tamarmik nalunngilaat. Politikkikkut ukiorpassuarni aatsaat taama ataqatigiittoqartigaaq, Bo Lidegaard oqarpoq.
Kaj Kleist nunatsinni atorfilittaasimasoq namminersornerlu pillugu isumalioqatigiissitami ilaasortaasimasoq aamma isumaqarpoq, politikerit nunatta Danmarkillu ataqatigiinnerannik nukittorsaanissaminnut maanna piumassuseqarluartut – taannalu periarfissaq nunatta atorluartariaqarpaa.
- Erngup nukinganik nukissiorfinnut, atortulersuutinut aamma aatsitassarsiornermut aningaasaliinissanik nunarput pisariaqartitsivoq. Politikkimi maanna pisut eqqarsaatigalugit danskit naalakkersuisui nunatsinnut piumasaqaateqarujussuanngikkaluarlutik suliniutinut aningaasaleerusussuseqarnerussasut ilimagaara, Kaj Kleist oqarpoq.
Nunatsinni Danmarkimilu innuttaasut aningaasaqarnikkut assigiinngissuseqarpallaarunnaarnissaannik suliniuteqarluni isumaqatigiittoqarsinnaassanera taassuma aamma oqaatigaa – soorlu nunatsinni utoqqalinersiallit atugaannik pitsanngorsaanikkut, tassami amerlaqisut utoqqalinersiaqarnerujumallutik inuunerminnilu atugarissaarnerujumallutik Danmarkimut nuuttarmata.
Naalagaaffeqatigiinnermi Danmark aalajangiisuusoq
Naalagaaffeqatigiinnermilli piffissami tulliuttumi ineriartortitsiniarneq nutarteriniarnerlu, nunatta Danmarkimit tassuugunnguaq avissaarnissaanik isumaqassanngilaq.
Namminersulivinnissamut tunngatillugu ”mianersortumik ingerlanissarput” naalakkersuisoqatigiinnissamik isumaqatigiissummi partiit allappaat. Taamaattumittaaq Jens-Frederik Nielsen (D) aamma Múte B. Egede (IA) oqartuartarput ”naalagaaffeqatigiinnerup iluani naligiinnerunissaq anguniarneqassasoq”.
Naligiinnerunissamilli kissatit tamarmik pineqarsinnaassanngitsut, politikki pillugu naliliisartoq, Lars Trier Mogensen, KNR-imut oqarpoq, Kaj Kleistilu tapersiivoq, taassumami atorfilittaanermi nalaani tunngaviusumik inatsit aallaavigalugu sulisareerpoq, taamaammat kalaallit qaqutiguinnaq ajugaasarnerat nalunngilaa.
- Danmark aalajangiisuusarpoq, isumaqatigiinngitsoqartillugulu danskit tunngaviusumik inatsisaat aallaaviusarpoq, taanna oqarpoq, kalaallilli isummertarnerat danskinit ataqqineqarnerullualersimasoq erseqqissaatigalugu.
- Ataatsimiinnerit pingaarutillit ukiut 50-it matuma siorna peqataaffiginiarlugit ilungersortariaqartarpugut. Ullumikkulli Kalaallit Nunaat peqataatinnagu Kalaallit Nunaat eqqartorneqarneq ajorpoq. Pissusissamisuuinnalereerporlu.
Nunatta nunarsuup sinnerani qanoq saqqumilaarnissaa eqqarsaatigalugu nunarput Danmarkilu sorpassuartigut namminneq aaqqiissuteqarsinnaasut, Bo Lidegaard oqarpoq. Aaqqiissuteqarnermili Danmarkip nunattaluunniit oqartussaaffiginngisaa killiliivoq – tassa inuiaat inatsisaat.
- Nunani tamalaani suliniaqatigiiffippassuarni ataasiinnarmik issiatitaqarnissaq periarfissaasarpoq. Soorlu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Kalaallit Nunaat imaluunniit Danmark issiatitaqassanersoq uagut nammineq ilutsinni isumaqatigiissutigisinnaavarput, kisianni marlunnik pingasunilluunniit issiatitaqarnissarput nunat allat akuerissagaat qulakkeerneqarsinnaanngilaq, taanna oqarpoq.
Danmarkip nunattalu marluullutik illortik iluarsartuullugu qaliani putut assersorlugillu igalaat aserornikut taarsersorsinnaassavaat. Toqqavilli suli aaqqissuutassaassaaq, nunatsinnulli siunissami naammaginartumik iluarsartuussinissaq ajornakusoorsinnaavoq.
Nunarput Danmarkilu naligiilluinnalissappata illumik pioreersumik iluarsartuussinerinnaq naammassanngilaq – nutaarluinnarmilli sanasoqartariaqarluni. Tassa nunatta namminiivisissimasutut illussaa.
- Assigiinngitsut naalagaaffittut namminersortuugaanni aatsaat anguneqarsinnaapput. Danmarkip aalajangigassarinngilaa, kalaallilli politikerit qaqugu qanorlu alloriartoqassanersoq aalajangigassaraat, Bo Lidegaard oqarpoq.
