Naaja Nathanielsen: Meeqqanik pinngitsaaliisartut sakkortunerusumik pineqaatissinneqartariaqarput
Angut 61-inik ukiulik, ukiuni 16-ini arlaleriaqaluni panissani kinguaassiuutitigut atornerluttarsimasutut, maajimi eqqartuussivimmi pisuutinneqarpoq.
Atornerluisarneq aallatissimavoq niviarsiararli arfinilinnik ukioqartoq, ukiullu qulingiluat qaangiummata ataatassami atornerluisarnerata kinguneranik niviarsiaraq naartulerluni. Tamanna angutip ukiuni arfinilinni pinerluutilinnut inissiisarfimmiinneranik kinguneqarpoq.
Tamanna pisimasoq ingasattorujussuuvoq. Kalaallit Nunaannili amerlaqisut arlaatigut atornerlunneqarnermik misigisaqarnikuupput.
Munatsinni inuiaat pingasorarterutaat kinguaassiuutitigut atornerlunneqarnikuupput, tamanna Pinngitsaaliisarneq akiorniarlugu Namminersorlutik Oqartussat suleriaasaat, Killiliisa, 2018-mi saqqummertoq naapertorlugu saqqummersinneqarpoq.
Tamakkualu sunniuteqartiterput. Ilaanni timikkut. Ilaannilu tarnikkut. Pineqaatissiissutaasartorli sakkukipallaartoq, inatsiseqarnermut Naalakkersuisoq Naaja Nathanielsen isumaqarpoq. Ingammik meeqqat pineqartillugit.
Qanoq sakkortutigisumik pineqaatissiisoqartarpa?
Nunatsinni pinerluttulerinermi inatsit naapertorlugu annerpaamik ukiut qulit pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussatut pineqaatississoqarsinnavoq. Suliarli ilungersunarluinnarpat piffissami killiligaanngitsumi paaqqutarisassanngortitsisoqarsinnavoq.
Inatsisartut Inatsisinut Ataatsimiitialiaata allagaa naapertorlugu ataasiartamik pinerliisimasunut pineqaatissiissutit agguaqatigiisillugit ukiup aappaata affaata ukiullu marluk akornannik maanna sivisussuseqarput.
Sakkortuuliortoqarsimatillugu, assersuutigalugu pinerlisaq ukiukittuaraappat imaluunniit persuttaanertaqarluniluunniit pinngitsaaliinertaqarpat, pinerliinerluunniit sivisusimaqippat, pineqaatissiiniarneq sivitsorneqarsinnaavoq.
Najoqqutaq: Inatsisartuni Inatsisinut Ataatsimiititaliaq
Tamannalu nunatsinni politikerit ukiakkut ataatsimiinnerminni oktobarip ulluisa aqqaneq-aappaanni oqaluuserissavaat.
Inatsisinik atuutsitsineq nunatsinnit suli akisussaaffigineqanngimmat, danskit naalakkersuisui siunnersuuteqartuupput. Naalakkersuisulli Inatsisartullu kissaataat malillugu siunnersuuteqarput.
Inersimasut pinngitsaaliisimasutut eqqartuunneqarsimagunik pineqaatissinneqarsimasunut sivisunermik inissiisarfimmiittarnissaat siunnersuummi allaqqavoq. Pinngitsaalineqartoq 18-it inorlugit ukioqaraangat, ullumimiit 50 procentimik sivitsorneqartariaqartoq, Naalakkersuisut isumaqarput.
- Pinerluuteqarfigineqarsimasut anniaataat peerneqarsinnaanngillat, pissusissamisoortumilli naapertuilluarnermik misigisinnaanerat immaqa anguneqarsinnaavoq, pinerluutillu pineqaatissiissutaasariaqarnerannik misigititsilersinnaallutik, Naaja Nathanielsen KNR-mut oqarpoq.
Taassuma neriuutigaa, pinngitsaaliisarnerit inuiaqatigiit akuerisinnaanngikkaat, inatsisip allanngorneratigut sakkortuumik erseqqissaatigineqassasoq.
- Maannakkut uagut iliuuseqarpugut. Pineqaatissiissutaasinnaasut sivitsorneqarput, kinguaassiuutitigullu pinerluuteqarneq sakkortunerusumik pineqaatissiissutaasalissalluni.
- Tamanna allannguinerujussuarmik kinguneqarnavianngilaq, ilorraalli tungaanut ingerlariarusunnermut ersiutaassalluni, Naalakkersuisoq oqarpoq.
Toqutsinertut pillaataassasoq
Ullutsinni pissutsit naapertorlugit, soorlu piffissami sivisuumi meeqqamik arlaleriarluni pinngitsaaliisarsimaneq, Nunatta Eqqartuussiveqarfiani ukiunik tallimanik imaluunniit ukiut arferngat qiteqqullugu pineqaatissiissutaasarpoq.
Inatsit siunnersuutigineqartoq akuerineqassappat, pinerluutit tamakkua siunissami ukiuni arfineq marlunni arfineq pingasuniluunniit pinerluuteqartunut inissiisarfimmiititaanermik kinguneqartalissapput. Tassa peqqarniitsumik toqutsisimasut assigannik pineqaatissinneqartalissallutik.
Pineqaatinneqarsimasunilli inissiisarfimmiittarnerup sivitsorneqarnera kisimi iliuuserineqarsinnaanngitsut, Naalakkersuisut isumaqarput. Katsorsaasarneq aamma sukumiinerusumik ingerlanneqartalissaaq.
Taamaammat inatsit allanngortinneqarpat, kinguaassiuutitigut pinerluuteqarsimasut inissiisarfinni immikkut inissittariaqarput, tassanilu kinguaassiuutitigut pilerliisarneq immikkut sammineqartassalluni. Kinguaassiuutitigut pinerluuteqarsimasut Nunatsinni tamaneersut tassani inissinneqartassapput.
- Tamanna anguniarlugu, pineqaatissinneqarsimasut najukkaminnut qanittumi inissittarnerat unitsinneqassaaq, pinngitsaaliisartulli ataatsimut, katsorsaanissamut immikkut ilisimasalinnik sulisulinni katersorneqartalissapput. Tamanna Nuummi pisassaaq, Naalakkersuisoq nassuiaavoq.
Utaqqisoqareersoq
Pineqaatissinneqarsimasunilli inissiisarfiit ulikkaareerput.
Pineqaatissinneqarsimasut 64-it inissiisarfimmi inissaqalernissartik inuiaqatigiit akornanni utaqqigaat, siorna septembarimi saqqummiunneqarpoq. Taakkunganna arlallit meeqqanik pinngitsaaliisimasutut pineqaatissinneqarnikuupput.
Qallunaat- kalaallit suleqatigiinnerat:
* 2019-imi upernaakkut DR-imi piviusulersaarutitut aallakaatitami, Tasiilaq sammineqarmat 'Byen hvor børn forsvinder' – ’Illoqarfik meeqqat tammartarfiat’ aallakaatinneqarpoq. Tassani annertuumik sumiginnagaaneq, kinguaassiuutitigut atornerluineq, meeqqanik inuusuttunillu nukiisernerit kiisalu oqartussat akulerutinngitsut takutinneqarput.
* Taanna tupaallaatigineqarlunilu oqallinnermik kinguneqarpoq kiisalu kalaallit qallunaallu suleqatigiiffissaannik suleqatigiissitaliortoqarluni, meeqqanik inuusuttunillu atugarliortunik sullissiniartussanik.
* Suleqatigiissitap innersuussutaasa ilagaat Naalakkersuisut maanna suleriaasissatut saqqummiussaat. Tassa, inersimasut meeqqanik pinngitsaaliisimasut, sivisunerusumik inissiisarfimmiitinneqartalernissaat.
Innersuussutit tamaasa uani atuarsinnaavatit
Taava inissiisarfinni inissaqalernissaat politikerit qanoq ilillutik qulakkeerniarpaat?
- Susassaqarfimmik taassumannga danskit naalagaaffiat akisussaasuummat, tamanna taakkununnga iluarseqquarput, Naaja Nathanielsen oqarpoq.
Una qaammat kingusinnerusukkut taassuma inatsiseqarnermut ministeri, Nick Hækkerup (S) naapittussaavaa. Sammisaq pineqartoq taassuma tassani saqqummiutissamaarpaa.
- Inissiisarfinni pissutsit misissorlugillu iliuuseqarfigineqarnissaat (Danmark-imit, red.) naatsorsuutigaara, Naaja Nathanielsen oqarpoq.
Eqqartuussiveqarnermik oqaluttuarisaaneq nutaaq
Siunnersuut akuersissutigineqassappat, politikerit Pinerlunnermut Inatsimmut tapiliussiinnassanngillat.
Taamalillutik politikerit aamma Nunatsinni eqqartuussiveqarnerup oqaluttuarissaanerani siullersaallutik, inissiisarfimmiinnerup sivisussusissaanut malittarisassat akuleruffigissavaat.
Nunatsinni pinerlunnermut inatsimmi oqaaseq ’pillaaneq’ allassimanngilaq, taamaammallu pinerluutit aalajangersimasut qanoq sivisutigisumik ’pillarneqarnissaat’ allassimanani.
Pinerlunnermulli inatsimmi aallaavigineqarpoq ’pisuusutut eqqartuunneqartoq'.
Siunnersuut ukiakkut ataatsimiinnermi marloriarluni oqaluuserineqassaaq.
Inatsisartut Danmarkimi naalakkersuisuit siunnersuutaat taasissutigissavaat. Aamma Danmarkimut nassiussassanik oqaasertaliisinnaapput.
Naggataatigulli Folketingip qallunaallu naalakkersuisuisa siunnersuut aalajangiiffigisussaavaat.
