Misissueqqissaartartoq nakkutilliinerup annertusinissaanut tunngatillugu: Kalaallit Nunaat tulliani sukannernerusariaqarpoq
Marlunngornermi Kalaallit Nunaata nunataata imartaatalu pitsaanerusumik illersorneqarnissaa Naalakkersuisunit taperserneqarpoq.
Dronit, satelittit radarillu atorlugit isumannaannerusumik nakkutilliilernissaq Nunanut Allanut Naalakkersuisumit Vivian Motzfeldtimit Danmarkimilu ministerimit atsiorneqarpoq.
- Massakkut pissutsit atuuttut eqqarsaatigalugit Illersornissaqarfimmut piumasaqartitsilerput avatitsinni pisunut nakkutilliisoqarnerulernissaanut, taamaalillutalu kunngeqarfitta kisermaassisuunera attatiinnassavarput, Morten Bødskov oqarpoq.
Kisianni nakkutilliinerulerneq unitsinneqanngitsoq, Sara Olsvig naliliivoq.
AAMMA ATUARUK Danmarkip nunattalu illersornissamut isumaqatigiissut allannguuterpassuaqanngitsumik isumaqatigiissutigigaat
Inuit Ataqatigiit siulittaasorisimasaat maannakkullu Ilisimatusarfimmi Phd.-liortoq Center for Udenrigs- og Sikkerhedspolitikkimut Nasiffimmik atilimmut attuumassuteqarpoq.
Issittumi nakkutilliinerunissamut 1,5 milliardit koruuninik aningaasaliineq
Folketingip illersornissaq pillugu isumaqatigiissut nutaaq 2018-imi akueraa. Isumaqatigiissutip saniatigut Illersornissaqarfimmut 2023-p tungaanut 4,8 milliardit koruuninik aningaasaliinissaq isumaqatigiissutigineqarpoq.
Partiit illersornissaq pillugu isumaqatigiissusiortut sualummik Atlantikup Avannaani Issittumilu 2023-p tungaanut nakkutilliinerunissamut saniatigut 1,5 milliardit koruuninik 2019-imi aningaasaliipput.
Isumaqatigiissut Issittumi Piginnaasanik Annertusaanermik atserneqarpoq. Suliniummi uku ilaatigut ilaatinneqarput:
Kalaallit Nunaanni timmisartuaqqanik inuttaqanngitsunik ungasissuliartartunik nakkutilliissutit (750 millionit koruunit)
- Qaammataasatigut nakkutilliineq (85 millionit koruunit)
- Kalaallit Nunaata sineriaani radarit (20 millionit koruunit)
- Kalaallit Nunaanni Illersornissamik Ilinniarfik nutaaq (50 millionit koruunit)
- Issittup sakkulersorfiulinnginnerunissaa politikkikkut attanneqassappat Kalaallit Nunaanniit massakkut sunniiniartoqartariaqarpoq. Tassami tullinnguuttut tassaasinnaapput suli nakkutilliineruneq, kisiannili aamma sakkutuulersorneruneq sakkulersornerunerlu. Taakkulu pissappata issittumi eqqissinermik tunngaveqarluni inuuneqarsinnaaneq soorunami aarlerinartorsiulersinnaasoq, Sara Olsvig taama oqarpoq.
Naalakkersuisut nutaat Inuit Ataqatigiinneersut Siumumeersullu tamassuminnga piumasaqarfigineqarput.
- Tassa massakkut Europami sorsuttoqarpoq. Nalunngilarput Naalakkersuisoqatigiit siulii issittup sakkulersorfiunerulinnginnissaanik politikkeqarlutik saqqummiussipput. Massakkut Naalakkeruisoqatigiiusut tassuunatigut qanorpiaq inissisimanerlutik erseqqissumik saqqummiutinngikkaat, Sara Olsvig ilassusiivoq, nangillunilu.
- Issittup sakkulersorfiulinnginnerunissaa Kalaallit Nunaanniit politikkikkut attanneqassappat. Taava massakkut sunniiniartoqartariaqarpoq.
Naalakkersuisut siulittaasuata Múte B. Egedep KNR-imut oqaatigereernikuuaa nunatta nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkissaata aasaru naammassinissaa naatsorsuutigineqartoq.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu taanna isumaqatigiissutigisaat USA-mit aamma malinnaaffigineqarnikuuvoq.
- Siullermik eqqaamassavarput USA-p ukiorpaalunngortuni ujartornikuugaa Kalaallit Nunaata nunataata imartaatalu nakkutigineqarnera annertusarneqassasoq, Sara Olsvig nassuiaavoq.
- Tassami issittumi sakkulersorneruneq Ruslandiminngaanniit allaniilli aamma issittup sammineqaleraluttuinnarnera ukiorpassuarni ingerlalerpoq. Taamaammallu USA-p Kalaallit Nunaata nakkutigineqarnerata naammannginnera oqaatigisaqattaarnikuugaa saqqummiuttaqattaarlugulu, Sara Olsvigip oqaatigivaa.
Isumaqatigiissut kingusinaartoq
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akunnerminni isumaqatigiissutaat kingusinnaarpoq.
Siullermik siorna februaarimi kalaallit politikeriinit saqqummiunneqaqqaarpoq. Kingusinnerusukkut Naalakkersuisut akulerupput, isumaqatigiissummullu sunneeqataanissaminnik periarfissaqalerlutik.
Tamanna isumaqarpoq isumaqatigiissutissap saqqummiunneqaqqaarneranit ukioq ataaseq sinnerlugu qaangiutereernerani Kalaallit Nunaannit atsiorneqartoq.
AAMMA ATUARUK Immikkut ilisimasalik illersornissamut isumaqatigiissut pillugu: Ataatsimik pingaarnertut maluginiagaqarpunga
- Ukiumi ataatsimi kinguarsaaginnarnertut isiginagu, aamma ima isigineqarsinnaavoq. Pisup takutippaa qanoq pingaaruteqartiginersoq Kalaallit Nunaata Inatsisartui Naalakkersuisuilu peqataatinnerusarnissaat, qanorlu pingaaruteqartiginersoq Danmarkimi aamma aalajangiiniarnermi periutsit nutaat nassaarissallugit, Sara Olsvig taama oqarpoq.
Qallunaat Naalakkersuisui kisimik nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasunut akuutinneqaratik Kalaallit Nunaannit politikkikkut erseqqissumik saqqummersoqartariaqartoq oqaatigineqarpoq.
- Taakkulu pineranni Kalaallit Nunaaninngaanniit eqqaamasassaq tassaavoq inuiaat issittormiut, inuiaat namminersortuusut naalagaaffeqaratilli namminneq nunallu inoqqaavi massakkut taakkununnga pisunut akuussappata taava politikki erseqqissoq nipilu erseqqissoq saqqummiunneqartariaqartoq, Sara Olsvig taama oqarpoq.
