Ministeriunertaarnermit ukioq ataaseq: IA-p attaveqaqatigiilluarneq amigaatigigaa

Danmarkimi isummanik misissuinerit pitsaapput. Pingaartumik danskit naalakkersuisuisa coronamik nappaalasoqarneranut isumaginninnerat tapersersuisunut amerlisaataavoq.

Inuit Ataqatigiinniilli Folketingimut ilaasortap danskit naalakkersuisuinik ersaattaassinngilaq.

Inuit Ataqatigiit Folketingimut 2019-imi qinersisoqannginnerani paasissutissiissutigerusunnikuunngilaat. Aaja Chemnitz Larsenili (IA) qinersinerup kingorna  socialdemokraatiusunik naalakkersuisoqarnissaa tapersersuilerpoq.

Tapersersuininili taanna ukiumi ataatsimi kingullermi malugingaarsimanngilaa. Taassuma ministeriuneq, Mette Frederiksen siorna aggustip qaammataanili ataatsimeeqatiginialerpaa. Tamannali suli iluatsissimanngilaq.

Aaja Chemnitz Larsenillu oqarnera naapertorlugu danskit naalakkersuisuinut attaveqaqatigiinnermut tamanna nalinginnaasumik takussutissaavoq.

Pissutsit danskit naalakkersuisorisimasaannit (Lars Løkke Rasmussenip (V) naalakkersuisuutitaqarneranit aaqq.) ajornerulersutut misigisimavakka, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Folketingimut 2019-imi qinersisoqarnerani taanna 5.686-init taaguunneqarluni qinigaanerpaavoq, soorlu IA partiit akornanni aamma taaguunneqarnerpaasoq. Tapersersorneqangaatsiarnerli taanna danskit naalakkersuisuini tammartuusilaaqqasoq, Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq.

- Naak nunatsinni illuatungiliuttuniikkaluarlunga danskit naalakkersuisui tapersersorpakka. Ministerilli ilaat pissarsiariuminaannerat nalaappara. Pingaartumik ministeriuneq suli ataatsimeeqatigineqanngilaq, naak kissaatigigaluarlutigulu nukingisaarutigigaluaripput, folketingimut ilaasortaq KNR-imut oqarpoq.

Suliniutit naalagaaffeqatigiinnillu pilersaarutit amigaatigigai

Inuit Ataqatigiinnit politikerip ministeriunerup, Mette Frederiksenip folketingimut qinersisoqannginnerani neriorsuutigisaasa ilaat pillugit oqalliseqatiginiarlugu ataatsimeeqatigerusukkaluarpaa.

Taassuma ministeriuninngussaguni Kalaallit Nunaannut nunanut allanut tunngasunut politikkikkut periarfittunerulersitsinissaq, KNR-imit 2019-imi apriilimi apersorneqarnermini oqaatigaa.

Danskit naalakkersuisuisa tamanna suli eqquutsinngikkaat, Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq.

AAMMA ATUARUK Meeqqat misilittaatigineqarsimasut utoqqatserfiginissaat kinguarteqqinneqarpoq

- Kinamut, Ruslandimut USA-mullu tunngatillugu Folketingimi ilaatinneqartarnissarput kissaatigigaluarpara. Inatsiartut soorunami aamma Naalakkersuisut ilaatinneqartassasut. Kisianni ajoraluartumik isumaqarpunga neriorsuutit oqarluartaarneruinnartut, iliuuseqartoqanngilarmi.

Danskilli naalakkersuisui nunatsinnut atatillugu susassaqarfiit ilaannut ajunngilluinnartumik malunnartitsisut, Inuit Ataqatigiinnit politikeri isumaqarpoq.

Nunatsinni meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut 80 millionit koruunit immikkoortinneqarput. Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisut akissarsiaat ukiunut sisamanut 38,4 millionit koruuninik politiillu akissarsiaannut 10,8 millionit koruuninik qaffanneqarput.

Nunatsinni Illersornissaq upalungaarnissallu pitsanngorsarneqarnissaat aamma inissinneqarput.

Danskit naalakkersuisui namminneq siunnersuuteqartariaqartut

Suliat amerlanerpaartaanni nunatsinni folketingimut ilaasortat peqataatinneqarput. Taakku naammanngitsut, Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq.

Danskit naalakkersuisui susassaqarfinni Danmarkip nunatsinni suli akisussaaffigisaani eqeersimaarnerusariaqaraluartut, taanna isumaqarpoq.

Danskit naalakkersuisuisa naalagaaffeqatigiinni ineriartortitsinissamut iliuusissaq Inatsisartut, Naalakkersuisut Foketingillu peqataaffigisaat piareertariaqaraluarpaat.

- Uagutsinnit – pingaartumik Inuit Ataqatigiinniit assigiinngitsunut siunnersuutinut Folketingimi qaqittakkatsinnut siunnersuuteqartuaannarani danskit naalakkersuisuinit suliniuteqartoqarnerussagaluarpoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Ministeriuneq nunatsinnut: Iluaqutaasinnaasut tamaasa atulersigit

Danskit naalakkersuisuisa naalakkersuisunik matumani Naalakkersuisullu isumaqatigiinniartarnerat, Lars Løkke Rasmussenip (V) ministeriunerunermi nalaani qasseeriarluni oqaatigaa. Inuit Ataqatigiillu Inatsisartuni illuatungiliupput.

Aaja Chemnitz Larsenili Inuit Ataqatigiillu Folketingimut 2019-imi qinersinermi taaguunneqarnerpaapput. Taamaammat partiip danskit naalakkersuisui qanimut oqallisiginneqatiginerusariaqaraluarai, taanna isumaqarpoq.

Aaja Chemnitz Larsenip oqarnera naapertorlugu tamatuma saniatigut danskit naalakkersuisuinut siorna aasakkut isumaqatigiinniarnermi naalagaaffeqatigiinneq ukkatarineqangaatsiarpoq.

- Isumaqatigiinniarnermi naalagaaffeqatigiinnut tunngatillugu immikkut ittumik iliuuseqartoqassasoq neriorsorneqarpugut. Socialdemokraatiniit danskillu naalakkersuisuisa tungaanniit iliuuseqartoqarnerunissaa suli takorusupparput, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

KNR-ip ministeriuneqarfik Aaja Chemnitz Larsenip isornartorsiuineranut akissuteqaqquaa, ministeriuneqarfilli saaffiginnissuteqarnermut suli akissuteqanngilaq.