Kalaallit meeqqat 22t 1951imi misilittaanermut peqataatinneqartut suli inuusut taakkualu kinguaavisa, pisimasup danskit naalagaaffiannit utoqqatsissutigineqarnissaa naammangittarlutik kingumut utaqqeqqittariaqarpaat. Assi: Scanpix

Meeqqat misilittaatigineqarsimasut utoqqatserfiginissaat kinguarteqqinneqarpoq

Kalaallit meeqqat 22t misilittaatigineqarsimanerisa eqqaamaneqartuarumaartup qulaajarneqarnera – taamaalillunilu ministeriunerup utoqqatsernissaa - Coronap ajornartorsiutigineqarnera pissutigalugu kinguartinneqarpoq.

1952imi kulturikkut misilittaanermut atatillugu meeqqat 22t  Danmarkiliaanneqartut, danskit naalagaaffiannit pisortatigut utoqqatserfigineqarnissaat kinguarteqqinneqarpoq.

Tassami pisimasup eqqaamaneqartuartussap qulaajarneqarnera ukioq manna juunip aallaqqaataani naammassisimasussaangaluarmat.

Maannakkulli qulaajaaneq siusinnerpaamik novembarimi naammassisinnaasoq, Inunnik Isumaginninnermut Nunamullu Namminermut ministereqarfik sinnerlugu ministeriunerup allaffia nalunaarpoq. Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititamut akissummi-li allassimasup qulaajaanermik suliaq ingerlanneqartoq uppernarsarpaa.

- Maannakkuugallartorli suliaq – inuiaqatigiinni sorpassuit assigalugit – COVID-19ip ajornartorsiortitsineranit sunnerneqarpoq, soorlu toqqorsiviit matoqqanerannik kiisalu Danmarkip Nunattalu akornanni angalaniarnerup killilersorneqarneranik. Taamaammat qulaajaanerup eqqaamaneqartuartussap tunniunneqarnissaa ajoraluartumik kinguartinneqartariaqarmat, 2020mi novembarip qeqqata missaani aatsaat pisariaqassasoq, Mette Frederiksen akissutimini allappoq. 

Qulaajaaneq naammassineqareerpat aatsaat meeqqat misilittaatigineqarsimasut pisortatigut utoqqatserfigineqarnissaat Naalakkersuisut kiissatiginikuuaat. Qulaajaanerulluunniit saqqummiunneqarnissaat suli novembarip kingornanut kinguartinneqariataarsinnaavoq.

- Inuiaqatigiit suli ammarnerunissaannut atatillugu pissutsit qanoq innerat apeqqutaatillugu, qulaajaanerup tunniunneqarnissaa kinguarteqqittariaqassanersoq isummerfigineqassaaq, Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliamut akissummini ministeriuneq taama oqarpoq.

Pisortatigut utoqqatsertoqartinnagu qulaajaanerup eqqaamaneqartuartussap tunniunneqarnissaa, Danmarkimi naalakkersuisut utaqqimaaraat, miniteriuneq allappoq.

Danmarkimi naalakkersuisooqatigiissimasut VLAK Naalakkersuisut peqatigalugit eqqaamaneqartuartussamik qulaajaasoqarnissaa 2019imi februaarimi aalajangerpaat.

Siorna juunip 14ianni Bornholmimi Mette Frederiksenip oqalugiarnermini ministeriuninngussangaluaruni kalaallit meeqqat misilittaatigineqarsimasut 22t utoqqatserfigiumaarlugit neriorsuutigaa. 

- Nukappiaqqat Godhavnimiinnikut kisiisa utoqqatserfiginianngilakka. Kalaallit meeqqat pinngitsaalisaallutik qallunaanngortinniarneqarsimaneri pillugit aamma utoqqatserfigerusuppakka, Mette Frederiksen taamani oqarpoq. 
Misilittaanermut peqataasimanerminut Red Barnet 2015imi pisortatigut utoqqatsissuteqarpoq. 

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat