Ministeriuneq Kalaallit Nunaannut angalanissani pillugu: Meeqqanik innarliisarneq sallerpaassaaq
- Kisitsisit namminneq annilaarnartuupput.
Pingasunngormat ministeriuneq Mette Frederiksen (S) Københavnimi tusagassiortunik ataatsimiititsinermi Kalaallit Nunaanni kinguaassiuutitigut innarliisarnerup kisitsisitaanik, pingaartumik meeqqaanik inuusuttunillu, tusarlerneqarami taama oqarpoq. Meeraallutik misiligutaasimasunut utoqqatsernermik aaqqissuussinerup nanginnerani tamanna pivoq.
Kalaallit Nunaata politiivinit kisitsisini nutaani takuneqarsinnaavoq 2021-mi kinguaassiuutitigut pinerlunnerit 643 nalunaarutigineqarsimasut, taakkunannga 54 meeqqanut 15 inorlugit ukiulinnut. Danmarkimut naleqqiullugu kinguaassiuutitigut innarliinerit nalunaarutigineqartut arfineq pingasoriaammik amerlanerupput.
Kisianni kisitsisit ukiumi siuliani suli amelrnerupput: 2020-mi kinguaassiuutitigut innarliinernik nalunaarutit 748-upput taakkunannga 106 meeqqanut 15 inorlugit ukiulinnut.
Tamatumalu takutippaa massakkut pingaartumik meeqqanik innarliisarnerit ikisarniarlugit suliniut naammanngitsoq.
- Erseqqilluinnarpoq naammattumik kinguneqanngitsoq, aamma suli annertoorujussuarmik ajornartorsiuteqartoq, Mette Frederiksen oqarpoq Ekstra Bladet-imit apeqqummut akissuteqarnermini, tassani eqqaasinneqarpoq tassaagami "meeqqat ministeriunerat".
- Aamma taamattumik tamakkiisumik nakkutigisariaqarparput pingaarnerpaatullu salliutillugu. Ataasinngorpat uanga nammineq Kalaallit Nunaannut aallassaanga, tassanilu ataatsimoorluta meeqqat navianartumi inissisimasut ukkatarissavavut, ministeriuneq oqarpoq.
Siulittaasoq: Suliniarneq sivisooq tamaviaarnartoq
2019-imi Folketingip koruunit 5,3 milliuunit Tasiilami meeqqanik kinguaasiuutitigut innarlerneqarsimasunut atugassat immikkoortippai.
Ukioq taanna saniatigut suli koruunit 80 milliuunit Danmarkimit. pingaarnerusumik kommunini inunnik isumaginnittunut atugassat. Tamanna pivoq isumaginninnikkut oqartussaaffik kalaallinit tigummineqaraluartoq.
Kisianni koruunit 80 milliuunit taakku Namminersorlutik Oqartussat ataanni Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup i nerisarneranut pingaarnerusumik atorneqarput.
Ministeriunerup erseqqissarpaa sunaluunniit "ullormiit ullormut sunniunneq ajormat", taavalu Naalakkersuisut siulittaasuat , Múte B. Egede, tusagassiortunik ataatsimiititsonermi tassani oqarluni suliniutit ilaat ajunngitsumik sunniuteqarimasut - kisianni suuneri taanagit.
- Oqartariaqarpugut suliniutit amerlasuut iluatsissimammata. Tamanna eqqaamaneqartariaqarpoq.
AAMMA ATUARUK Oqaaseqartartoq: Aningaasat kalaallinut meeqqanut ikiuutaatinnginnerat pissusilunneruvoq
Meeqqanik innarliisarnerup amerlassusaasa appartinnianera suliniutaavoq sivisooq tamaviaarnartorlu. Kisianni aamma akueraa ullumikkornit annertunerusumik iliortoqartariaqartoq.
- Aammali allanik peqarpoq immitsinnut ilummut qiviarluta oqartariaqarfitsinnik: Allanngortitsingaarsimanngilaq. Taamaattumik pisarnitsitut iliortarnivut allanngortittariaqarpavut ullumikkumit pitsaanerusumik suliniuteqassagutta, Múte B. Egede oqarpoq.
Mette Frederiksen ataasinngorpamiit marlunngorpamut Nuummiissaaq, tassanilu ilaatigut meeraalutik misiligutaasimasunut utoqqatsernermik aaqqissuussinermut Katuami peqataassalluni. Pingasunngorneq sisamanngornerlu Ilulissaniissaaq.
