Mimi Karlsen spiralilersuisimanermut utoqqatsernermi aliasunnermik takutitsiniartoq

Nunatsinni peqqissutsimut ministeriusimasoq Mette Frederiksenip spiralilersuisimanermi arnanut pingasunngornermi utoqqatsernerani, aliasuutinik qernertunik atisaqarniarpoq, Katuallu saavanut naasunik ilisilluni.

Mimi Karlsen mener, at børn, unge og borgere med handicap kan få sikret en bedre sagsbehandling, hvis kommunernes sagsbehandlere får løftet deres kompetencer.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

septembarip 24-at 2025 11:30

Nutserisoq Karla Heilmann

Danskit ministeriunerat Mette Frederiksen spiralilersuisimanermi arnanut utoqqatsernissaanut Katuami Nuummi ullumi malunnartinneqalerpat, ulloq puigunaalluinnartuussaaq.

Utoqqatserneq nunatsinni oqaluttuarisaanitsinni aliasunnartutut kapitalitut amerlasoorpassuarnut malunniuteqassaaq, tassami 1960-ikkut 70-ikkullu ingerlaneranni arnat kalaallit amerlasuut akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimammata. Spirali taakkununnga arnanut inuunerisa ingerlaqqinnerini kingunerluuteqarujussuartitsisuusoq. Arnat arlallit spiralilersinnermik kingorna meerartaarsinnaajunnnarsimallutik oqaluttuarput.

Taamaammat Inatsisartunut ilaasortaq Mimi Karlsen (IA) utoqqatsertoqarnerani aliasuutinik qernertunik atisaqarniarpoq.

- 24-ni spiralilersitsissimasut utoqqatserfigineqarpata aliasuutinik qernertunik atisaqassaanga. Katuap silataanut naasunik ilisissaanga. Tamaaliussaanga meerarpassuit, inunngortitaasimanngitsut pillugit. Pillugittaaq arnarpassuit anaananngunngitsut, anguterpassuit ataatanngunngitsut. Aliasuuteqassaanga inuiattut pineqarsimanerput pillugu, Mimi Karlsen Facebookimi quppernermini allappoq.

Spiralilersuisimanermut suliap nuna tamakkerlugu sammineqangaatsialernerani 2022-mi Mimi Karlsen Peqqissutsimut Naalakkersuisuuvoq.

SPIRALILERSUISIMANEQ SUUA?

Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqat arnallu 4000-it sinneqartut 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaaserineqarsimasoq – allatut taallugu naartunaveersaatit - pillugu suliamut attuumassuteqanngitsunit piffissami 1960-imiit 1991-ip tungaanut pisimasut qulaajarneqarput. Niviarsiaqqat naartunaveersaaserneqartut ilai aqqaneq-marluinnarnik allaat ukioqarput.
Qulaajaaneq Arnat 354-it misiginikuusatik pillugit oqaluttuarput, pisimasullu 488-it misissuiffigineqarlutik. Pisimasut amerlanerpaartaanni arnat akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimapput.
Taamanikkut Nunarput Danmarkimi amtiuvoq.
Qulaajaaneq naapertorlugu spiralilersuiniarneq ilaatigut danskit oqartussaasuisa inuiaqatigiit amerliartornerannut ernumanermut atassuteqarpoq, inuiaqatigiillu kalaallit amerliartornerannut killiliinissamik kissaateqarlutik.
DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip 2022-mi, qanoq kalaallit arnat arlallit akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimanerat pillugu saqqummiussinerata kingorna oqaluttuaq aallartipiloorpoq.
Arnat 143-t spiralilersuisimanermik suliaq pillugu danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut 2024-mi tunniuppaat. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisinermut taarseeqqusissutaat katillugit 43 millionit koruunit missaanniipput.
Aggustimi 2025-mi – qulaajaaneq saqqummiunneqanngitsiarnerani – qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen arnanut suliamut attuumassuteqartunut Danmarki sinnerlugu utoqqatserpoq.
Tassunga atatillugu Naalakkersuisunut siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen arnanut 1992-imi Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqalerneraniit akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut utoqqatserpoq. Nunatta nakorsaaneqarfiata pisut 15-it ilisimasaqarfigaat.
Utoqqatserneq Nuummi septembarip 24-ani malunnartinneqassaaq.

Allisiguk

Akuersitinneqanngitsut

Naalakkersuisunut siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen arnanut 1992-imi Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqalerneraniit, akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut aamma utoqqatserniarpoq.

Aaqqissuussaq Kartuami nalunaaqutaq 14:00 aallartissaaq. Tassani spiralilersuisoqarsimaneranut arnat oqaaseqartartuat Naja Lyberth, akuersititseqqaarnani spiralilerneqarsimanermik siullersaalluni oqaaseqartuusoq oqalugiassaaq. Tamatumunnga ilanngullugu 1992-ip kingorna piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut arnat oqaaseqartartuat Emma Kuko aamma oqalugiassaaq.

Aamma atuaruk28-nik ukiulik Emma Kuko ilisimanngisaminik ukiuni qulingiluani spiraleqartoq: Kamaatigeqaara

Spiralilersuisimanermi nunatsinni 1960-ikkut 70-ikkullu ingerlaneranni arnat tuusintilikkuutaat spiralilersissimasut pineqarput.

1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut, naartunaveersaartitsineq pillugu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumi nalunaarusiami arnat 4000-init ikinnerunngitsut spiralilerneqarsimanissaat missiliorneqarpoq.

Tamanna pimmat arnarpassuit ilaat aqqaneq-marluinnarnik ukioqarlutik piumassuserinngisaminnik spiralilersorneqarsimapput. Ullutsinni spiralit nalunngisatsinniit taamani anginerujussuupput ernereernikuinnarnullu naatsorsuussaallutik.

Spiralilersuisimanermik qulaajaaneq qaammatip matuma aallartisimalernerani saqqummiunneqartumi, arnat 354-it misiginikuusatik pillugit oqaluttuartut, pisimasullu 488-it misissuiffigineqartut pillugit tunngaveqarpoq. Pisunilu amerlanerpaartaanni arnat akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimapput.

Aamma Aki-Mathilda Høegh Dam (Naleraq) ullormi utoqqatsertoqarnerani qernertunik atisaqarniarpoq Nuummilu Katuap saavanut naasunik ilisilluni, taanna facebookimi quppernermini allappoq.

Oqaluttuarisaanermi ulloq puigunaatsoq

Múte Bourup Egede utoqqatsernermut ullumi pisussamut allamut naleqqiullugu akuersaarneruvoq.

Facebookimi quppernermini ullaaq manna allappoq.

- Ullumikkut kiisami spiralilersuisimaneq pillugu pisortatigoortumik utoqqatsertoqalerpoq. Arnat eqqunngitsuliorfigineqarsimasut ilaqutaalu eqqarsaatinniipput.

- Amerlasoorpassuimmi assigalugit attorteqqavunga.

Utoqqatserneq nassuernerusoq malitsigisaanillu naalagaaffiup arnanut taarsiiffiginninnissaat pereersimasussaagaluaq, kinguarsaanertaqanngitsumik pisariaqalertoq, taanna quppernermini isummerpoq.

- Ataatsimoorneq qanortoq nukigiuartigu, taanna naggasiivoq.

IA-mi politikeria alla aamma ’oqaluttuarisaanermi ullormi puigunaatsumi’ oqaaseqaateqartoq tassaavoq Aaja Chemnitz.

Facebookimi quppernermini utoqqatserneq ’pingaarutilittut’ allaaseraa.

- Arnat ataatsimoorlutik naalagaaffimmut tatisinerannut pingaarutilik, qanigisaannut pingaarutilik uagutsinnullu inuiaqatigiinnut pingaarutilik.

Kalaallit Nunaat pillugu Danmarkimi Ataatsimiititaliaq nalliuttorsiorpaluttumik katerisimaartitsissasoq tassani aamma qulaarpaa. Tamanna oktobarip arfineq-pingajuanni pissaaq, tassanilu arnat spiralilersuisimanermut eqqugaasut ullumikkut Danmarkimi najugaqartut Folketingimi naapeqatigiissinnaassallutik.

- Arnarpaaluupput Danmarkimi aaqqissuussinermik kissaateqartut. Tassami arnat spiralilersuisimanermut eqqugaasut 30-t 40-llu akornanni amerlatigipput. Taakkualu nalliuttorsiorpalaartumik katerinnissaannik periarfissikkusuppakka, taanna KNR-imut oqarpoq.

- Kingusinnerusukkut paasissutissiinerujumaarpugut. Ullorsiutinnili krydsiliiniarna, naggataani facebookimi quppernermini allappoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.