Mette Frederiksen kalaallit meeqqat inissinneqarsimasut pillugit: Oqartussanut tatiginnippunga
Sapaatini akunnerni kingullerni – imaluunnit ukiuni kingullerni tusarneqartuarpoq: danskit kommuniisa angajoqqaanut misissuutit kalaallinut ilaqutariinnut inissiinermut tunngatillugu atorunnaartariaqarpaat.
Aaja Chemnitz (IA) aamma Aki-Matilda Høegh-Dam (Siumut) tamarmik Folketingimi ilaasortaasut taama aamma oqariartuuteqarput. Taamaammat inissiinerit ministeriunermut Mette Frederiksenimut (S) Folketingimi marlunngornermi apeqquteqarnissamut periarfissaqarnermi aamma oqaluuserineqarput.
Aki-Matilda Høegh-Dam ataatsimiittarfimmi ministeriunermut apeqquteqarluni aallartippoq, taassuma ministeriunerup angajoqqaanut misissuutit kalaallit meerartaannik inissiinermi suliani suli atorneqartarnerat qanoq isumaqarfigineraa apeqqutigaa.
- Taakku (inissiinerit aaqq.) paasissutissiissutigineqartumik suliatigullu tunngavilersugaalluartumik suliarineqartuaannassapput. Danmarkimi inuiaat meerarineraat imaluunniit nunanit allanit kulturiniillu allanit Danmarkimukartut meerarineraat apeqqutaatinneqarani.
- Oqartussat suliassaminnik nakkutiginninnerat tunngaviusumik tatigaara. Naalagaaffeqatigiiffigisatsinni nunat killeqarfii akimorlugit nuuffigisinnaasatsinni meeqqanut ilaqutariinnullu tunngatillugu sulianik isumaginninnerit arlaat immikkut marluginiassaneripput qularnanngilaq, Mette Frederiksen oqarpoq.
Meeqqamik illersuiniarluni ilaatigut tuaviorpallaartoqartartoq
Siumumit politikerip danskit naalakkersuisuisa kalaallit meerartaat ilaqutariinnut kalaallisut kultureqartunut inissinneqarnissaanut periarfissat ammaakkusunneraat paaserusuppaa.
Ministeriunerullu isumassarsiaq taanna ammafigineruaa.
- Tamanna isumaqarpunga eqqarsaatigineqaqqissasoq, Mette Frederiksen oqarpoq.
Aaja Chemnitzip nangitsitsilluni apeqquteqarpoq, taassuma danskit naalakkersuisui Danmarkimi kalaallit ilaqutariit oqaasii kulturiallu eqqarsaatigineqartalernissaannut qulakkeerinissamut akisussaaffimmik tiguserusunnersut apeqqutigaa.
- Isumaqarpunga sapinngisamik mianerinnillutalu eqqarsaatiginnissasugut. Kisianni meeqqap pisinnaatitaaffii tunngavigineqartuaannartariaqarput, kisianni meeqqamut - ajoraluartumik - angajoqqaavinit illersuiniarnermi ilaatigut ulapippallaartoqartarpoq, Mette Frederiksen akissuteqarpoq.
Danskit naalakkersuisui suliamut akuliuttariaqartut
Meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisup, Aqqaluaq B. Egedep (IA) danskillu suleqataata isumaginninnermut ministerip, Sophie Hæstorp Andersenip (S) qaammammi matumani ataatsimiinnerisa kingunerisaanik inissiinermi suliat ministerit akornanni oqaluuserineqalerput.
Aqqaluaq B. Egedep oqarnera naapertorlugu isumaginninnermi ministerip Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaanik misissuutinik kalaallinut ilaqutariinnut atuinerannik unitsitseqqullugit ataatsimiinnermi tassani neriorsuutigaa.
Tamannali Sophie Hæstorp Andersenimit misissuutinik atuinermik unitsitsinissamik isumaliuteqarnissamik kaammattuuteqaannarnermik kinguneqarpoq. Ministerimmi oqarnera naapertorlugu isumaginninnermut ministeritut aalajangiinissamut oqartussaaffeqanngilaq.
Ataatsimiinnerlu taanna ministeriunerup Mette Frederiksenip aamma innersuussutigaa.
- Nalunngilara naalakkersuisut aamma danskit isumaginninnermut ministeriata akornanni oqaloqatigiilluartoqartoq, suleqatigiinnerlu tamanna ingerlatiinnarneqassasoq isumaqarpunga.
- Kisianni aalajangiusimaannassaanga, meeqqanik atugarliornerpaanik ilungersuussinikutut meeqqamik angerlarsimaffiup avataanut inissiinissaq ilaatigut eqqortuusarpoq, taamaalilluta uagut allat paarsisinnaassagatta, ministeriuneq oqarpoq.
Aaja Chemnitz aperigaanni danskit ministeriunerata akissutitai ilungersuussinngillat.
- Danskit naalakkersuisui suliassami matumani akisussaaffimmik annerusumik tigusisariaqarput. Maannakkut folketingimi ilaasortanit ukkatarinnittunit marluinnaavugut, taamalu arriitsigisumik ingerlaannassaguni pisoqarnissaanut ukiut qulit 20-llu ingerlaqqaassapput. Aaqqissuussinermik ilungersuussinngitsumut unammisaqarpugut.
Aqqaluaq B. Egedep oqarnera naapertorlugu danskit naalakkersuisui suliamut akuliuttariaqarput. Taassuma tamanna KNR-imit sapaatip akunnerani siusinnerusukkut apersorneqarnermini oqaatigaa.
- Neriorsueriarluni nunatta naalakkersuisunut imatut iliorniarpunga allatorluinnarlu iliuuseqarluni, taamaattumik suliaq una danskit ministeriinut misaallatsinneqartariaqarpoq, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.