Múte Egede Naalakkersuisunut siulittaasunngortoq
Inuit Ataqatigiinnit, Múte B. Egede Naalakkersuisunut siulittaasunngortinneqarpoq.
Inissititeriffiusumik ataatsimiinnermi ilaasortat - pisoqqat nutaallu 31-t ataatsimiittarfimmi siullermeerlutik katersuupput, imminnullu akuerillutik.
IA-p siulittaasuata, Múte B. Egedep Naalakkersuisunut siulittaasunngornissaa apriilip ulluisa arfernanni qinersisoqareerneraniilli naatsorsuutigineqarsinnaalereerpoq. Taanna 3.380-init taaguunneqarnermigut taaguunneqarpaavoq.
Inuit Ataqatigiit partiini annerpaanngorluni qinersisut 36 procentiinit aamma taaguunneqarpoq.
Taassuma siulittaasunngornissaanut 20-t isumaqataapput, akerliusoqanngilaq qulingiluallu taaseqataanatik.
- Qujanarujussuaq. Kinguaariit nutaat aqutsisussanngorput, 34-nik ukiulik, Múte B. Egede oqaaseqartarfimmit oqarpoq.
- Qinersinerup takutippaa, nunatsinni ingerlatsineq kinguaariinnut nutaanut ingerlateqqinneqassasoq. Tapersersuisunut tamassinnut qujanaq. Kikkut tamarmik inissaqartinneqassapput - kikkut tamarmik tusarnaarneqassapput, ataatsimuussaagut. Nunatsinnik ataatsimoortitsinissamut akisussaaffimmik annerusumik tigusissaagut.
- Nunarsuarmi suleqateqassaagut. Isumaqatigiinnginnerit inissaqartinneqassapput, suleqatigiissinnaassallutali immitsinnut tusarnaassaagut, taamaaliornikkummi suliugut maani nunatsinni ingerlasimapput. Piffissaq nutaaq maanna ornikkiartorparput.
AAMMA ATUARUK Ataatsimut isigalugu: Naalakkersuisunut ilaasortat nutaat aaku
Hans Enoksen - aamma naatsorsuutigineqartutulli - Inatsisartunut siulittaasussatut toqqarneqarpoq.
Taanna Rigshospitalimi siorna uummamminik suliaritereerluni atuuffimminut uterpoq.
Inatsisartut Naalakkersuisullu nutaat
Inuit Ataqatigiit apriilip ulluisa arfernanni qinersisoqarnerani inissani 31-usuni aqqaneq marlunnik ilaasortaatitaqalerput.
Naalakkersuisoqataallu Naleraq sisamanik ilaasortaatitaqalerluni.
Taamaalillutik taakku partiit marluk katillugit 16-inik amerlanerussuteqalerlutik.
Atassut maanna tapertatut inissippoq, marlunik ilaasortaatitaqarluni.
Illuatungiliuttuni Siumut qulinit ilaasortaatitaqarpoq, Demokraatillu pingasunik ilaasortaatitaqarlutik.
Suleqatigiissitsisut Nunattalu qitornai qinigaatitaqanngillat.
Hans Enoksen politikeritoqaavoq, Inatsisartunilu 1995-imiilli atuussimavoq, Naleqqamilu siulittaasoq qinersisoqarnerani 1.471-init taaguunneqarpoq.
Taanna taaguunneqarnernut ilaavoq, taaguunneqarnerusullu tassaallutik Múte B. Egede aamma Kim Kielsen.
64-inik ukiullip, Hans Enoksenip siulittaasunngornissaanut 20-t isumaqataapput, qulingiluat akerliunatillu isumaqataannginngillat.
- Ukiorpassuarni misilikkama suleqatigiilluarsinnaanissarput qulakkiissagaa qularutiginngilara. Taasinngitsut akerliusulluunniit ataqqissavakka. Isumaqataasunut qujanaq, Hans Enoksen oqarpoq.
Siumup Kim Kielsen innersuukkaa
Siumup Kim Kielsen Inatsisartunut siulittaasussatut innersuuppaa - taannali naammattunik isumaqataaffigineqanngilaq.
Inatsisartunut ilaasortat 31-t Inatsisartut ataatsimiittarfianni ullumi ingittussaagaluarput.
Taakkunannga aqqanillit nutaapput. Qarsoq Høegh-Damili Inatsisartunut ilaasortatut ullaaq manna tunuarpoq, taamaammat ilaasortat nutaat quliinnaat ataatsimiittarfimmi ullumi peqataapput.
Qarsoq Høegh-Dam qinersisoqarnerani 796-init taaguunneqarpoq, taannalu Siumumi taamaallaat Aslak Vilhem-Jensenimit Kim Kielsenimiillu taaguunnikinneruinnarluni.
Hashimik tuniniaasimasinnaaneq pillugu suliaqartoqarnikuusimanera pissutigalugu ullaaq tunuaannarpoq. Taassuma Inatsisartuni amerlanerussuteqartut Inatsisartuni ilaasortanngortussatut piukkunnanngitsutut nalilerumaaraanni ilimagalugu Facebookimut allappaa.
Karl Tobiassen tassunga taarsiullugu ilaasortanngorpoq.
Naalakkersuisut nutaat IA-mit Naleqqamiillu sapaatip akunnerata matuma siorna isumaqatigiissutigineqarput.