Múte B. Egede: Nunat pingasut Issittumi periusissiornermi isumaqatigiittariaqarput
Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasunut politikikkut sunniuteqarniarlutillu periarfittuneruniarput. Ilaatigut Issittpq pillugu namminerisamik periusissiaqarnikkut.
Naalakkersuisut siulittaasuat, Inuit Ataqatigiinnit Múte B. Egede taama nalunaaruteqarpoq.
- Nunarput kunngeqarfiup issittumut periusissiaa utaqqiinnarnagu nunatta nammineerluni politikkeqarnermigut issittumilu ineriartornerup aamma qanoq isikkoqarnissaanut tunngavissanik ingerlatsinissaa ineriartortitsinissaalu piffissami aggersumi suliarineqassaaq, Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Broberg: Danmark Savalimmiullu Issittumut periussialioqatiginiarpaatigut - killormuunngitsoq
Naalakkersuisulli Danmark Savalimmiullu aamma peqatigalugit Issittoq pillugu periusissiaqarnissaanut periarfissaq mattunneqanngitsoq erseqqissaatigaa.
- Piffissalli takutikkumaarpaa, siulittaasoq oqarpoq.
Danmark Savalimmiullu nunarput peqatigalugu ataatsimoortumik issittoq pillugu periusissiorniartut tamannalu nunatsinnit suliniutaanngitsoq, Nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisup, Naleqqameersup Pele Brobergip KNR-imut sapaatip akunnerata siuliani oqaatigaa.
- Issittormiuuvugut. Periusissiamit qanoq iliornissatsinnik oqaluttuunneqarnissarput pisariaqartinngilarput, Pele Broberg ilaatigut taama oqarpoq.
Sivisuumik isumaqatigiinniarnerit
Nunatta, Danmarkip Savalimmiullu issittumut tunngatillugu ukiunut qulinut periusissiornissaq 2011-mi isumaqatigiissutigaat.
Issittumi eqqissisimasoqarnissaata isumannaatsuutitsinissallu sulissutigineqarnissaat Issittumilu pinngortitap mianernartumut ataqqinnittumik ineriartortitsisoqarnissaa tassani ilaatigut isumaqatigiissutigineqarpoq.
Issittumi naalagaaffeqatigiinnermi anguniakkanut periusissiaq 2011-2020-meersoq:
- Issittoq eqqissisimallunilu isumannaatsoq
- Imminut napatilluni ineriartorfiulluni, inuiaqatiinnut piujuaannartitsisoq
- Issittumi silap pissusiata mianernartup, avatangiisip pinngortitallu ataqqillugu ineriartortinnissaa
- Nunani assigiinngitsuneersunik qanimut suleqateqarnissaq
Paasissutissarsiffik: Danmark, Kalaallit Nunaat Savalimmiullu: Kunngeqarfik Danmarkip Issittoq pillugu periusissiaa 2011-2020
Isumaqatigiissutit taanna 2020-p naanerani qaangiuppoq, nutaamillu isumaqatigiinniartoqarluni.
Tamanna piffissami sivisuumi isumaqatigiinniutigineqarpoq. Isumaqatigiinniarnerit Naalakkersuisut siuliini aamma isumaqatigiinniutigineqarnikuupput.
Issittumi eqqissisimasoqarnissaa sakkutooqarnikkullu saqitsaaffiunnginnissaa periusissiami nutaami sulissutigineqartoq, Nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisuusimasup, Steen Lyngep 2020-mi decembarimi oqaatigaa.
Taamaammat isumaqatigiinniarneq IA-p Naleqqap naalakkersuisoqatigiinneranni nutaami Atassutillu tapersersuuffigisaanit nanginneqartoq, Múte B. Egede nassuiaavoq.
Taassuma Naalakkersuisut nunatsinnik kalaallillu soqutigisaannik isumaginninnissaat isumaqatigiinniarnermi pingaarnerpaasoq erseqqissaatigaa.
Nunalli pingasut akornanni suli oqaloqatigiittoqarnerata nalaani isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqartut annerusumik oqaaseqarfigerusunngilai.
- Oqaatigeriikkatut isumaqatigiinninniarnerit tusagassiorfitsigut ingerlatinnginnissaat uani pingaaruteqarpoq, isumaqatiginninniarnermi issiaqatigisassagut oqaloqatigisassagut issiaqatigeriarlugit aallaavigalugit ingerlatseriarluta inernerusinnaasunik peqalerutta nalunaarnissarput pissusissamisoorsorivara, Múte B. Egede oqarpoq.
Qiteqatigiinneq ajornartoq
Isumaqartoqaranili isumaqatigiinniartoqarsinnaanngilaq, taamaammat Naalakkersuisut siulittaasuatut nunatta Danmark Savalimmiullu peqatigalugit issittoq pillugu ukiunut qulinut nutaamik periusissiaqalernissaa isumatsialaasoraajuk imaluunniit?
- Naalakkersuisut suliassaat pingaarnerpaasoq tassaavoq nunatta nunattalu innuttaasa soqutigisaanik illersuilluni isumaqatigiissuteqartoqarnissaa, taamaammat ilumut soqutigisat taakku aallaavigalugit suliatsinnik naammassinnissinnaanerluta, uanilu eqqaamasariaqarparput nunat pingasut akunnerminni tamarmik assigiinngitsumik ataasiakkaarlutik soqutigisaqarlutillu nunarisatta aallaavigisaanik aamma inissisimaffeqaratta, Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq, itisiliillunilu:
- Tassa qiteqatigiinnissami inuit marluinnaat qiteqatigiittussanngillat inuit pingasut qiteqatigiinnissaat tunngaviusussaavoq, taanna pisinnaanersoq ataqatigiissumillu ingerlanneqarsinnaanersoq piffissaq takutikkumaarpaa.
AAMMA ATUARUK Issittumut periusissiaq pillugu politikikkut anneruniunnerit sivitsortut
Danmark pinnani Kalaallit Nunaat naalagaaffeqatigiinni issittortaappat, sooq taava Danmark issittumi periusissamik isumaqatiginiassavisiuk?
- Sivisujaamik isumaqatigiinniassutaallunilu oqaloqatigiissutareerpoq. Aamma ilaa Naalakkersuisuni siulitsinnit kiingornussaraavut. Uagutsinnut nunatta nunanut allanut tunngasuni nammineernerusinnaanissaa uagullu Kunngeqarfiup issittortarigaatigut akuerineqassasoq pingaarnerpaavoq, Múte B. Egede oqarpoq.
Aammattaaq Danmark Savalimmiullu peqatigalugit Issittoq pillugu periusissaqarnissaq Naalakkersuisut kisimik aalajangigassarinngikkaat nassuiaatigaa. Naalakkersuisut inaarutaasumik aalajanginnginneranni Inatsisartut aamma ilanngutitinneqaqqaassapput.
