Lykketoftip ikinngunni Hans-Pavia nuannaartoq eqqaamagaa
Qamuuna aliatsappunga Hans-Pavia Rosing akornatsinniikkunnaarmat, Hans-Pavia Rosingip politikkimi naggueqatigiillu inuit pillugit suliaqarsimanera nersorlugu allaaserinninnerit tapersiinnarsinnaagini, Lykketoft oqarpoq.
- Kisianni uannut ikinngutaalluartoq toqukkut qimaguppoq. Uagutsinnut ‘qatanngutitut’ taasarpugut, Atlantikormi avannarleq ikaarlugu anersaakkut qatanngutigiippugut, Mogens Lykketoft misiginneqatiginnissummik allakkamini taama allappq
Mogens Lykketoft aamma Hans-Pavia Rosing Folketingemi sulinerup avataatigut aamma ikinngutigiipput.
- Hans-Pavia Københavnimi inuusuttunik avatangiiseqarpoq, taakkua uagutsinni Østerbromi sapaatip akunnerisa naanerani katersuuttarput. Ukiorpassuit matuma siorna 50-liigama kusanartumik oqalugiarfigivaanga, uagullu marluinnaalluta, kingullersaallutalu, katerisimaarnermit ingerlavugut, Mogens Lykketoft allappoq.
AAMMA ATUARUK Hans-Pavia qiimasutut eqqaamajuassavara
Ikinngutigiinnerput pingaartissimaqaara Folketingillu Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiisitaliaata Nuummi qaammatip tulliani ataatsimiinnissaani naapinnissaanut qilanaarsimagaluarlunga. Maannali eqqaaniaannartarsinnaavara. Kalaaleq angisooq ikinngullu nuannaartoq, qujanartumillu inuttut ilisarisimallualersimasara. Eqqaaneqarnera ataqqinartuuli, Mogens Lykketoft allappoq.
Inatsisartut siulittaasuat Hans Enoksen misiginneqatiginnissummik nersorinnissummillu allaqagarpoq, Kalaallit Nunaanni politikkimik kulturiannillu suliniuteqarluarsimanera pillugu.
- Inuk nunaminik nunaqqatiminillu ukiorpassuarni sullissilluni assut ataqqisaasoq akornatsinniikkunnaarpoq, Hans Pavia Rosing 70-nik ukioqalerpoq. Nulia ilaqutaalu eqqarsaatitsinni najorpagut, inatsisartut siulittaasuat Hans Enoksen taama misiginneqatigissummik eqqaaniaanermilllu allagaqarpoq.
AAMMA ATUARUK Hans-Pavia Rosing toquvoq
AAMMA ATUARUK Hans-Paviap naggueqatigiit inuit illersorneqalernissaat sulissutigisimaqaa
