Mittarfiliornissaq nalornissutigineqartoq: Akunnittarfiutilik Heidi ernumavoq
Qaqortumi 1500 meterinik takissuseqartumik mittarfiliornissaq piviusunngorsinnaanersoq suli nalornissutigineqarpoq.
Mittarfissammi sanaartornissaanut Namminersorlutik Oqartussanit akigitinneqartumut suli suliariumannittussamik nassaartoqanngilaq.
Suliarinnittussarsiuussinermi 570 millionit koruunit akigitinneqarpoq - sanaartugassanillu suliarinnittartut assigiinngitsut tamarmik milliardinit akikinnerunngitsumik neqerooruteqarput.
AAMMA ATUARUK Qaqortumi mittarfissaq pillugu nalornineq
Nalorninerlu takornarialerisunut ernumalersitsivoq.
- Assorunnaqaaq piareersarluni mittarfittaarnissamut 2-3 millionit koruunit tungaannut sipaarniarsaralugit allilerinissamut sanaartornissamut, erloqinartorujussuuvoq, Heidi Møller oqarpoq.
Taanna Qaqortumi akunnittarfimmi Siniffik Inn-imi piginnittuuvoq.
Neqeroorutigineqartut akisuallaartut
Qaqortumilu mittarfiliortoqarneratigut taassuma akunnittarfiutaanut takornarianut unnuisussanik inniminniisussanik amerlanerusunik iluaqusiisussaavoq.
Sanaartortoqarnissaali maanna nalorninartumik inissisimavoq.
Qaqortumi mittarfissaq Kalaallit Airportsip aappassaanik suliariumannittussarsiuuteqqammerpaa. Suliariumannikkusuttummi tamarmik akisutitsivallaarnerat pissutigalugu siullermeertumik isumaqatigiissusiortoqanngilaq.
* Nuummi Ilulissanilu mittarfiit 2200 meterinut tallineqassapput, Atlantikoq qulaallugu timmisartuussinermi mittarfittut atorneqarsinnaanngortillugit.
* Qaqortumi nunap immikkoortuani meterinik 1500-nik takissusilimmik mittarfiliortoqassaaq.
* Mittarfissat taakku pingasuusut 3,6 milliardit koruunit missaannik akeqassangatinneqarput.
Suliariumannittussarsiuussineq siulleq isumaqatigiissuteqarfiugani aggustimi qaangiuppoq. Suliffeqarfiit tallimat Qaqortumi mittarfissamut 570 millionit koruunit nalingannut mittarfiliornissamut initassaanillu sanaartorneqartussamut neqerooruteqarput.
Kalaallit Airports Domesticip suliffeqarfimmut siorna maajimi isumaqatigiissuteqarsimanissaa pilersaarutaagaluarpoq, taamaattoqanngilarli.
Aappassaanik suliariumannittussarsiuussineq qaammat una naammassivoq - iluatseqqiganilu. Tupaallannarpallaanngilarli sanaartugassanimmi suliassinneqartartunut nassiunneqartut siulliup assigilluinnarpaa.
Taamaammat sanaartugassanik suliassinneqartartunit sanaartornissamut piareersimasoqalinngilaq.
Erseqqissumik paasissutissiisoqarnissaa neriuutigigaa
Tamannalu Allan Chemnitzip puffaammissutigaa. Taanna Kommune Kujallermi inuussutissarsiutinut siuarsaavimmi Innovation South Greenlandimi, takornarialerinermik pingaartumik ukkatarinnittumi pisortaavoq.
- Siullermik oqartoqarsinnaavoq mittarfissaq taanna qitiulluinnarmat inuussutissarsiornermi pilersaarusiornitsinni. Taamaammat mittarfiliassatut pilersaarut allanngortinneqassappat Kommune Kujallermi inuussutissarsiornikkut siuarsaanissamut ukiuni marlunni pilersaarutit allanngortinneqartariaqassanerarpaat, taanna oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Qaqortumi mittarfiliornissamut suliariumannittussarsiuussineq taamaatiinnarneqartoq
Heidi Møllerip ersarissumik paasissutissiisoqarnissaanik aamma neriuutigaa.
- Pissangaqaanga annilaangavunga.
Attaveqaqatigiinnermut naalakkersuisup, Naaja Nathanielsenip (IA) suliaq tallimanngorpaatinnagu oqaaseqarfigerusunngilaa.
Qaqortumi mittarfissaq 2023-p naanerani piareereerluni atorneqarsinnaalissasoq pilersaarutaagaluarpoq.
