Kuannersuit pillugit isumasiuineq: 71 procentit akerliupput
Kuannersuarni aatsitassarsiulersaarnermut isumasiuinermi inuit apersorneqartunit 706-iusuni 71 procentii akerliupput.
Paasissutissat
- Greenland Mineralsip saffiugassaq 3 millionit tonsiusoq ukiumut qaartittarniarpaa. Taakkunannga 3 millionit tonsinit uku piiarneqarsinnaanissaat naatsorsuutigaa:
- Aatsitassaat qaqutigoortut: ukiut tamaasa 30.000 tonsit.
- Uranitalik: ukiumut 517 tonsit.
- Zink: ukiumut 15.000 tonsit.
- Flourit: ukiumut 8.700 tonsit.
- Saffiugassaq aamma ukuninnga akoqarpoq: thorium, lithium aamma beryllium, taakkuli suliarineqarnissaat akilersinnaanngimmat eqqagassanut toqqorterivinnut toqqorneqartassapput.
Innovation South Greenlandip imissutigisaanik HS Analysep isumasiuineranit tamanna erserpoq.
Innovation South Greenland inuussutissarsiornermut ineriartornermullu Kommune Kujallermut siunnersortaavoq.
Kuannersuarni aatsitassarsiulersaarnermut, nunatta kangianiit avannaanut inuit 706-inik amerlatigisut, qanoq akerliutiginersut isumaqataatiginersulluunniit, HS Analysemiit aperineqarput.
Aatsitassarsiulersaarnermut isumasiuinermi apersorneqartur 706-iusuni 29 procentii isumaqataarujussuanngikkunik isumaqataapput.
Pisortat aatsitassarsiulersaarneranut pilersaarusiornerat arlalinniit tatigineqanngilaq: apersorneqartut 59 procentii tatiginninngittorujussuupput.
Isumasiuineq uani atuaruk.
Aatsitassarsiulersaarnermut politikkikkut isumaqatigiinnginneq
Narsami aatsitassarsiulersaarneq eqqartorneqaqisoq ilaatigut pissutaalluni Inatsisartunut apriilip arfernani qinersisoqassaaq.
Demokraatit aatsitsassarsiulersaarnermut isumaqataanatik Siumut Nunattalu Qitornai naalakkersuisooqqataaffigiunnaarpai. Inatsisartunut qinersititsisariaqalernermik nalunaaruteqartoqarneranik inerneqartumik.
Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Minerals aatsitassarsiornissamut akuerineqassanersoq - qaqugu tamanna pissanersoq ilisimaneqanngilaq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
Siumukkut aatsitassarsiulersaarnermut allanngortitsisimaneranik Demokraatit isumaqarput. Siullertut kujataani tusarniaanissat eqqartorneqaqisut Siumukkunnit kinguartinneqartunut, hvor mineprojektet lige nu er i offentlig høring.
AAMMA ATUARUK Kuannersuarni aatsitassarsiortoqalissappat naalagaaffik ataatsimoortumik tapiissutikinnerusalissasoq
Demokraatilli naalakkeruisoqatigiinnit tunuarnerat Siumup siulittaasuata tullersortaata Vivian Motzfeldtip aatsitassarsiornermit eqqakkanut tunngatillugu allanik aaqqiissutaasinnaasunik misissuisariaqarnitsinnik oqaaseqarnera aamma pissuteqarpoq.
Aatsitassarsiornermit eqqat uranimik ilaqartussaapput. Taannalu Tasermi eqqaavimmi uninngatinneqartussaalluni, suliniummullu akerliusut eqqaavinni aserortoqarneratigut
Suliniut maanna tusarniaassutigineqaleruttorpoq - taamaammat Greenland Minerals Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanissamut akuersissuteqarfigineqassanersoq suli ilisimaneqanngilaq.
Greenland Minerals piiaanissamut akuersissuteqarfigineqassanersoq Naalakkersuisut nutaat ilaatigut aalajangiiffigissavaat.