Politiit pillugit ilisimatusartoq: Kilitsissiat pingaaruteqarput – nunatsinnili kinaanerat isertuukkuminaallutik

Inatsisartut Kalaallit Nunaanni Politiit sulinerminni kilitsisianik atuisinnaanissaannut periarfissiiniarput. Pinerluttut akornannut matoqqasunut isersinnaanissamut tamanna aqqutissaalluarsinnaasoq, politiit pillugit ilisimatusartoq isumaqarpoq.

Allattoq Thor Bill

oktobarip 11-at 2023 11:47

Nutserisoq Paornánguak Kleist

Naalakkersuinermi inatsisissatut siunnersuutit inatsisinilu paragrafit James Bondimik filmilianut eqqarsalersitsigajuttuunngilat.

Tamannali marlunngormat pivoq, Inatsisartut inatsisissatut siunnersuummik nutaamik oqaluuserinnimmata. Taama Inuit Ataqagigiit oqaaseqartartuat Asii Chemnitz Narup oqaluttarfimmiit oqarpoq.

- Inatsisissatut siunnersuut oqaaseqaatillu atuaraanni pinerluttulerinermik filmimut assersuunnissaa ajornanngilaq. Amerlanersaasugut atuarnitsinni 007-imik filmi takorloorunarparput, oqarpoq.

Inatsisissatummi siunnersuut qinikkanit oqaluuserineqartoq kilitsissianut tunngassuteqarpoq.

Tassalu politiit misissuillutik sulinerminni kilitsissianik atuisinnaatinneqarnissaat. Imaappoq politiinit kilitsissiat inatsisitigut piumasaqaatit arlaqartut naammassineqarsimappta allat pinerlunnerannut ilaasinnaassapput.

POLITIIT KILITSISSIANIK QAQUGUKKUT ATUISINNAAPPAT?

Inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu politiit kilitsissianik atuilersinnatik piumasaqaatit arlaqartut naammassineqaqqaarsimassapput.

Tunngavilersorneqartumik inatsimmik unioqqutitsisoqalerneranik unioqqutitsiniartoqalerneranilluunniit pasitsaassaqartoqarsimassaaq.
Kilitsissianik atuineq misissuinermut aalajangiisumik pingaaruteqarnissaa naatsorsuutigineqassaaq.
Inatsimmik unioqqutitsineq misissorneqartoq immikkut ittumik sakkortussuseqassaaq (sivikinngitsumik pinerluuteqarsimasunut inissiisarfimmiinnissamut eqqartuussisoqarnissaa naatsorsuutigineqarluni) imaluunniit internetsikkut inatsisinik unioqqutitsinermut tunngassuteqassalluni tulliuttut iluanni: meeqqanik atoqateqarnermik assit/immiussat, peqquserlunneq, paasissutissanik peqquserlunneq, tatisilluni akiliisitsiniaaneq, tillitanik pisineq, pinerlunnikkut aningaasannattaanik malunnarunnaarsitsineq, kiisalu aanngajaarniutinik sakkunilluunniit tunisineq.

Piumasaqaatit pingasut taakku naammassineqarpata politiit eqqartuussivimmit sioqqullugu aamma akuersissuteqassapput.

Allisiguk

Politiit taamaalilluutik pinerluttunik ujaasillutillu uppernarsaasinnaalissapput pisoqarnerata nalaani.

Tamannalu pingaarutilimmik sakkussaasinnaasoq, Adam Diderichsen, Syddansk Universitetimi politiit pillugit ilisimatusartoq, oqaluttuarpoq.

- Pingaartumik suliani annertungaatsiartumik aaqqissuussaasumik ingerlatsisoqartillugu kilitsissiaq tipisiorsinnaavoq pinerluttut silarsuaannut isersimappat taamaalillunilu ikiaroornartumik tuniniaaneq assigisaaluunniit pillugit paasisaqarluni, oqarpoq.

Kilitsissiamik atuineq pinerlunnerni tamani atorneqarsinnaanngitsoq erseqqissaatigaa.

- Pinerlunnerni tassanngaannaq kamaammernermi imaluunniit pilersaarutaavallaanngitsumik pinerlunnerni kilitsissiat atorneqarsinnaanngillat. Pilersaarutaasumik aaqqissuussaasumillu pinerlunnerniunerusoq atorneqarsinnaassapput. Ilungersunarnerpaani.

Aamma atuaruk Grooming, sextortion aamma politiagentit: Inatsisit nutaassat politikerinit oqaluuserisassat

Kilitsissianik atuisinnaaneq Danmarkimi eqqartuussisoqarnermi inatsimmi 1986 periarfissaalersimavoq. Kisianni piumasaqaatit sukangangaatsiarsimaput. Danmarkimi kilitsissianik atuisinnaanermut piumasaqaatit 2003-mi sakkukillineqangaatsiarput, 2020-milu internetsikkut pinerlunnermik suliani aamma atorneqarsinnaanerat ilanngunneqarluni.

Danmarkimi politiit taamaalillutik ukiorpassuarni misilittagaqartut, Adam Diderichsen oqaluttuarpoq.

- Sakkussaavoq politiinit iluarineqartoq. Pingaartumik avatangiisini matoqqasuni pinerlunnerni naapertuussinnaalluni. Aaqqissuussamik pinerlunnerusinnaavoq imaluunniit internetsimi oqallittarfinni matoqqasuni iserfigiuminaassinnaasuni eqqunngitsumik kinaassuseqartutut pinngikkaanni.

Kilitsissiat killissaminnik qaangeeqqusaanngillat

Politiilli kilitsissianik atuisarnera ajornartorsiuteqanngivissunngilaq. Malittarisassat sukangasariaqarput kilitsissiat namminneq pinerluuteqannginnissaat qulakkeerniarlugu.

Politiimmi akulerussimanngikkaluarpata pisoqarsimasussaaneranit kilitsissiat inatsimmik unioqqutitsinermik anginerulersitsissanngilaq peqqarniinnerulersitsilluniluunniit.

Imaappoq politiit assersuutigalugu ikiaroornartuerniamut tuniniaasup pissarsiarisimasaanit ikiaroornartunik amerlanerusunik piniaqqullugu piumasaqarsinnaanngillat, taamaaliussappammi tuniniaasoq nioqqutissanik amerlanernik piniartariaqalissaaq pissarsiarinissaanik tuniniarnissaannill pilersaaruteqarsimanngikkaluarluni.

Aamma atuarukPinerluttuliortarneq annikilliartorpoq – ikiaroornartulli pillugit inatsisinik unioqqutitsinerit ukiuni 20-ni aatsaat taama amerlatigisut

- Ajornerpaappat politiit namminneq pinerluuteqarsinnaapput, kisianni aamma imaassinnaavoq pinerlutsitsilersoq imaluunniit allat iliuuseqartinnerisigut pinerlunnermik pilersitsilluni, Adam Diderichsen oqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqarnerani taamaammat aamma erseqqissaatigineqarpoq pinerlunnermik akiuinissaq kisimi siunertarineqartoq, peqqarniitsumik pinerluttoqarnissaa pinnagu, kiisalu inuit sanngiitsut pinerluuteqartinniarlugit politiinit sunnerniarneqassanngitsut.

Kalaallit Nunaanni isertortoqarsinnaava?

Danmarkimi ukiorpassuarni milittakkat Kalaallit Nunaannut imaaliallaannarlugit nuuneqarsinnaanerat ilimanaateqanngilaq. Politiit sulineranni kilitsissianik atuinissamik eqqarsaat angisuumik qaangerniagassaqarsinnaavpq. Kalaallit Nunaanni kinaanermik isertuussiniarneq ajornarsinnaavoq.

Tamanna Asii Chemnitz Narupip (IA) Inatsisartut oqaluttarfianiit aamma tikkuartorneqarpoq.

- Ikeqigatta inuiaat mikisunnguuvugut. Qanoq ililluni kilitsissiaq pinerluttunit kilitsissiaasutut paasineqarnissaa pinngitsoortinneqassava? KInaanermik isertuussiniarnerup qulakkeerniarnera ilungersinnaassaaq, oqarpoq.

Tamannalu qaangerniagassaasoq ersarissoq, politiit pillugit ilisimatusartoq Adam Diderichsen oqarpoq.

- Oqartussaasut kilitsissiamik atuippata inummik navianartumiitinneqartumut aamma akisussaaffeqarput. Piffissami kilitsissiatut sulinerani pinerluttullu akornanniinnerani, kisiannili aamma kingorna, tassani inuit akiniaaffigineqannginnissaat pillugu isumagineqartariaqarsinnaammata.

Inatsisissatut siunnersuut Inatsisartuni partiinit amerlanerussuteqartunit tapersersorneqarpoq. Siunnersuut akuerineqassappat 1. juuli 2024 atuutilissaaq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.