Folketingip siulittaasua uissuummivoq - toqqaannartumilli nutserisoqartalernissaanut ammavoq
Folketingimi ilaasortat sinneri 178-it Aki-Matilda Høegh-Damip Folketingip ammaanersiorneqarnerani oqalugiaataanut apeqqarissaarsinnaannginnissaannut aalajangerneq, Folketingip siulittaasuata Søren Gadep attappaa.
Aki-Matilda Høegh-Dam kalaallisut oqalugiarpoq, qallunaatullu kingorna oqalugiarnani.
- Tupinnanngilaq. Oqalugiaat kalaallisut atuarneqartoq - inuit ikittuinnaat - Danmarkimi paasisinnaasaat isumaqanngilaq. Taava qallunaatut apeqquteqaateqartoqarpat kalaallisullu akineqarluni, Søren Gade KNR-imut oqarpoq.
Aki-Matilda Høegh-Damimut apeqquteqaateqartoqarsinnaannginnera Folketingip siulittaasoqarfiata - tassa Præsidiap, Søren Gadep siulittaasuuffiata aalajangernikuuaa.
Folketingimi malittarisassat torersumik malinneqarnissaat siulittaasutut taassuma isumagisussaavaa. Tamannalu tunngavigalugu taama aalajangerluni taanna isumaqarpoq.
- Folketingimi oqallittarnerup ataqqinarpalunnissaa Folketingip suleriaasiani allassimavoq. Oqaatsinillu paasineqarsinnaanngitsunik atuineq ataqqinarpaluttuunngitsuusoq isumaqarpunga. Isiginnaartartunut tusarnaartartunullu Danmarkimi akiliisartunut ajornarpoq, Søren Gade oqarpoq.
Aki-Matilda Høegh-Damilli kalaallisuinnaq oqalugiarniarnera uissuummissutigaa.
Folketingimimi nutserisoqarsinnaanissaanut aaqqissuussineq Aki-Matilda Høegh-Damip qaammatit aqqanillit matuma siornatigut akuerigaa Søren Gadep oqaatigaa.
- Atlantikup avannaanit ilaasortanut isumaqatigiissusioreerluta nutaamik isumaqatigiissusiorpugut. Aaqqissuussinerlu taanna iluarigaat isumaqarluarpunga, taanna oqarpoq.
Folketingimi kalaallisut Savalimmiormiusullu oqaluttoqarsinnaanera taamanikkut isumaqatigiissutigineqarpoq, oqalugiartup oqalugiaatini kingorna qallunaatuunngortittassagaa isumaqatigiissutigineqarluni. Nutserisoqarsinnaanissaa pillugu Atlantikup avannaanit ilaasortat tamarmik immikkut qaammammut 69.000 koruuninik Folketingimit aningaasalersorneqartarput.
Isumaqatigiissulli taanna akuersaarsimanagu Aki-Matilda Høegh-Damip KNR-imut oqaatigaa:
- Aaqqiissutip uuma ajunngitsuunera oqaatiginikuunngisaannarpara. Folketingip siulittaasoqarfia peqatigalugit isummakka saqqummiunikuunngilakka. Taamaammat taama oqarnera ilumuunngilaq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Inatsisip tunngaviusup allanngortinneqarnissaa Inuit Ataqatigiit piumasaraat
Folketingip siulittaasoqarfiata aalajangernerata kingorna Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitai Siumut sinnerlugu Folketingimut ilaasortaannik tapersersuinertik sisamanngormat nalunaarutigaat.
Politikerit allat Folketingimut ilaasortamut apeqquteqaateqarsinnaannginnerat tamat oqartussaaqataanerannik suusupaginninnerusoq Inuit Ataqatigiit tusagassiorfinnut nalunaarummi oqaatigaat.
Danmarkip tunngaviusumik inatsisaata allanngortinneqarnissaanut piumasaqarsinnaanissartik Inuit Ataqatigiit piareersimaffigaat. Tunngaviusumik inatsimmi ilaatigut allassimavoq Kalaallit Nunaat Folketingimut marluk ilaasortaatitaqartoq.
- Folketingimi ilaasortaatitaqarnerput Folketingip akuerinngippagu ersarissumik isummersortoqarsinnaanissaa piumasaraarput. Danmarkip naalagaaffiata tunngaviusumik inatsisaata allanngortinneqarnissaa taamaasilluta sulissutigisariaqassavarput, allassimavoq.
Taamatulli sioorasaarisoqarnera Søren Gadep ernumanartoqartinngilaa:
- Kalaallisut Folketingimi oqalugiarnerup nutserneqarnera nutserneqannginneraluunniit piinnarlugu tunngaviusumik inatsimmik Danmarkimi allannguisoqarnavianngilaq, taanna oqarpoq.
Toqqaannartumik nutserisoqartalersinnaanissaanut ammasoq
Folketingimi nutserisoqartalernissaanut apeqqut Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni pissutsinut atatillugu annertuuliuutigineqartariaqanngitsoq Søren Gadep erseqqissaatigaa.
Nutserisoqarsinnaanermut aaqqissutip allanngortinneqarnissaa pillugu Folketingimi siulittaasoqarfik qaammatip massuma ingerlanerani aggersarniarpaa. Taamaaliorniarpoq nutserisarneq pillugu 2025-mi januaarimi aatsaat nalilersuisoqartussaagaluartoq.
Atlantikup avannaanit ilaasortat tassani aamma oqaloqatigineqarumaartut taanna oqarpoq.
Toqqaannartumillu nutserisaqartalernissaanut ammanini Folketingip siulittaasuata oqaatigaa:
- Toqqaannartumik nutserisoqarsinnaassappat taanna soorunami periarfissaasinnaassaaq, Søren Gade oqarpoq.
Nutserisoqarsinnaanissaanut maanna aaqqiissutaasoq siorna akuersissutigineqarmat toqqaannartumik nutserisoqarsinnaalernissaa taava sooq ingerlaannartumik atuutilersinngilisiuk?
- Piareersimaffiginnginnatsigu.Iterngami tikillugu misissorneqartussaammammi, Søren Gade oqarpoq, atortullu nutaat Folketingimi atuutilerseqqammersut erseqqissaatigalugu. Atortut maannamut atorneqarsimasunut naleqqiullugu atortut nutaat periarfissiinerupput.
Toqqaannartumik nutserisoqarsinnaalernissaa Folketingip siulittaasoqarfiata aalajangerpagu, Atlantikup avannaaneersut nutserisinnaanissaannut qaammammut 69.000 koruunisiarisartagaat atorunnaarsinneqassasut Søren Gadep erseqqissaatigaa.
Internet atorlugu nutserisinnaasoqarnera Siumup Folketingimi arlaleriarluni oqaatigisarsimavaa. Toqqaannartumilli nutserisoqarnissaa atuutilersineqassappat nutserisutut ilinniarsimasunik atorfinitsisoqarsinnaanissaa Folketingip aalajangiiffigisussaavaa:
- Folketingimut ilaasortap Kalaallit Nunaanneersup Folketingip qanoq aqunneqarnissaanut aalajangiisuusussaanngitsoq nipituuliuutiginngikkaluarlugu oqaatigisariaqarpara, Søren Gade oqarpoq.
