Kalaallit Nunaat arfattassat pillugit isumaqatiginninniaqqilerpoq

Isumaqatiginninniarnissaq junip naanerani julillu aallartisimanerani pissaaq. Nunatsinniillu siunnersuutigineqarpoq ukiuni arfinilinni tunumi kitaanilu ukiumut arfattassat 221-t pisarineqarsinnaanissaat.

Kissaatigineqarporlu kalaallit nunaata kitaani tikaagulliit 178-it, tikaagulliusaat 19-it,qipoqqaat qulit, arfiviit marluk, tunumilu tikaagulliit aqqaneq marluk pisassiissutaanissaat.

Taamatut siunnersuuteqarnermi biologit misissuisimanerat siunnersuuteqarnerallu tunngavigineqarpoq.

IWC-mit annertuumik piumasaqaatigineqarpoq nungusaataanngitsumik arfanniarnermik piniartoqarsinnaanissaa. Piumasaqaatigineqartullumi malinniarneqartussaapput.

- Ataatsimiinnissami nunatsinnit  paasissutissat assigiinngitsut saqqummiutissavagut. Ilaatigut Hvidbogiminngaanniit saqqummiutissavarput arfernik angisuunik piniarnermut aqutsinermullu tunngasoq qupperneq 94-simiittoq.

Tassani ilaatigut eqqartorneqarpoq,nunatsinni arfanniarnerup oqaluttuarisaanera, nakkutiginninneq, piniariaatsit kiisalu mattannik arferullu neqaanik nunatsinni pisariaqartsinneq, Ane Hansen aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisoq oqaluttuarpoq.

Arfanniarneq pillugu atuagaq "Hvidbog" pillugu uani atuagaqaqqissinnaavutit:

www.iwcoffice.org/_documents/commission/IWC64docs/iwc64docs.htm