Kalaallit Illuutaat 50-iliivoq amerlanernillu isertoqartarniarluni

Københavnimi Kalaallit Illuutaat amerlanernik isertoqartarnissaminut inissaqartitsisariaqarpoq, tassunga ilaallutik danskit meeqqat Kalaallit Nunaat pillugu ilinniartinneqartussat, pisortaq Leise Johnsen oqarpoq.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

juunip 17-at 2024 07:47

Nutserisoq Per Rosing

Københavnimi eqqaaniluunniit najugaqaruit imaluunniit illoqarfik tikillattaarlugu taava Løvstræde 6-imi matorsuakkut isertarfik ilisimassagunarpat. Aamma nalunngisavit utoqqaanerusut ilimanartumik nalunngilaat.

Tassami Danmarkimi Kalaallit Illuutaasa nutaannginersaat 50-iliivoq.

Tamanna pisortatigoortumik illumi 25. juuni ilassinninnermik nalliussineqassaaq, kisianni massakkut Københavnip Rådhusiani aamma Kalaallit Illuutaanni malunnartinneqalereerpoq illumik atuisut assinginik saqqummersitsinermik.

Assinik saqqummersitsinermi arnaq oqaluttuarpoq siullerpaamik Løvstræde 6-imut 1973-imi tiguneqarnerata kinguninngua iseqqaarami qanoq pakatsisimatigaluni.

- Illumut pigami taama nuannatsigisut paasinngilaa. Tassami taamani illu aserfallannikorujussuuvoq. Tiguneqarami sølvinit sulianik suliffissuaqarfiunikuuvoq, Københavnimi Kalaallit Illuutaata pisortaa Leise Johnsen oqarpoq.

Danskit meerartaat Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqarnerussapput

Kisianni illu arlaleriarlugu nutarterneqarpoq, ullumikkullu illu naapittarfiinnaanngilaq.

- Ineriartorneratami Kalaallit Nunaata ineriartornera ingerlaqatigisimavaa, Leise Johnsen oqarpoq.

Ullumikkut Danmarkimi Kalaallit Illuutaat sisamaasut pisortatigoortumik Kalaallit Nunaannik sinniisuupput.

KØBENHAVNIMI KALAALLIT ILLUUTAATA OQALUTTUASSARTAA

Københavnimi kalaallinut naapittarfissamik suliniuteqaqqaartoq tassaavoq peqatigiiffik Peqatigît Kalâtdlit, 1939-imi pilersinneqartoq.

1950-ikkunni aamma 60-ikkunni peqatigiiffik Københavnip Admirals Gjeddes Gård-imi naapittarfeqarpoq. 1967-imi Kalaallit Nunaata Landsrådia Københavnimi siunnersuisarfik Pooq aningaasalertalerpaa.

1960-ikkunni peqatigiiffiit Peqatigît Kalâtdlit aamma Kalâtdlit Inûsugtut Ataqatigît (qallunaatut 'Unge Grønlænderes Råd') suleqatigiillutik Købehavnimi illumik kalaallit aalajangersimasumik naapittarfigisinnaasaannik pissarsinialerput.

Iluatsipporlumi. Københavnip ukiunik 800-nngorluni nalliuttorsiorneranut atatillugu kommune peqatigiiffinnut 500.000-nik tunisivoq.

1973-imi illup siulersuisuisa København-ip qiterpasissuani pisuinnaat aqqutaata eqqaani Løvstræde 6-imi sølvinit sulianik suliffissuaqarfikoq tiguaat. Aappaaguani ammarpoq taaguuteqarluni "Grønlændernes Hus (Kalaallit Illuat)". Kingusinnerusukkut allatut taaguuteqalerpoq imatut: "Det Grønlandske Hus (Kalaallit Illuutaat)".

25. juuni 1974 pisortatigoortumik ammarneqarpoq illutut imminut pigisutut.

Ullumikkut illu Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit, danskit naalagaaffiannit aamma Københavnip Kommuneanit aningaasatigut tapersersorneqarpoq.

Tigusiffiit: De Grønlandske Huse (Kalaallit Illuutaat), Det Grønlandske Hus i Københavns jubilæumsskrift 2014 (Københavnimi Kalaallit Illuutaata nalliuttorsiummik 2014-imi saqqummersitaa)

Allisiguk

Københavnimi illumiittut tassaapput inunnik siunnersuisut, kalaallinut ilinniartunut aamma efterskolertunut allaffeqarfik, Herstedvesterimi kalaallinut isertitanut ikiuinermik ataqatigiissaarisartut aamma kalaallinut eqqumiitsuliortunut saqqummersitsivik tusarnaartitsisarfillu – atuuffiit ilaannaat taassagaanni.

- Atuuffitta pingaarnersaraat Kalaallit Nunaannut isertarfiunissarput. Ikaartarfik siumut utimullu ingerlavissaq, pisortaq Leise Johnsen oqarpoq.

Kisianni suleqatinilu aamma allamik ukiuni kingullerni immikkut ukkataqarput – tassa meeqqat inuusuttullu danskit. Tamanna ingerlanneqarpoq illup atuartunut sullissiviatigut, neqeroorutigineqartarluni Kalaallit Nunaat pillugu danskit atuarfiini atuaqatigiinnik akeqanngitsumik atuartitsineq. Tamannalu annertusineqarsinnaasariaqarpoq, Leise Johnsen oqarpoq.

- Københavnip Kommuniinnaani meeqqat atuarfiini atuartut 60.000-iupput, pilersaarullu naapertorlugu tamarmik Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqalissapput. Taavalu anguniarparput illumi ilisimalikkatik tatsimi maligaasiatut avammut siaruartissagaat.

Kisianni illup aamma nutarteqqinneqarnissaa pisariaqassaaq, tassami init pioreersut piumaneqaqimmata.

- Ataatsiinnarmik ataatsimiittarfeqarpugut. Taamalu atuartunut sullissinerput sapaatip akunneranut marloriaannarluni ingerlanneqarsinnaavoq. Marloriaammik amerlanerusoriarusukkaluarpugut, tamannami pisariaqartinneqarmat, Leise Johnsen oqarpoq.

Løvstrædemi illumi aamma kalaallit peqatigiiffiinit piffissaq inissarlu annertunerusut kissaatigineqarput.

- Peqatigiiffinnut inigititatta pitsaanerulernissaa sulissutigaarput. Taamaaliortuaannassaagullu, neriuppungalu ukiut tulliit marlussuit ingerlaneranni tamanna angussallugu. Tassami amerlanerusunik qaaqqusilluta isertoqarnissatsinnut periarfissaqarusukkatta.

Isornartorsiut: Illu pigissaartunoortuuvoq

Ukiut untritillit affaat matuma siornatigut illup pilersinneqarnissaanut suliniuteqaqqaartuupput peqatigiiffiit Peqatigît Kalâtdlit (qallunaatut 'Grønlænderforeningen') aamma Kalâtdlit Inûsugtut Ataqatigît (qallunaatut 'Unge Grønlænderes Råd'), Danmarkimi kalaallinut naapiffiusinnaasumik amigaateqartut.

Kisianni ilaanneeriarluni Kalaallit Illuutaat isornartorsiorneqartarput Danmarkimi kalaallinit kingoqqisunut ingerlalluartunuinnaanerusunoortuunerarlugit aammalu innuttaasunut kalaallinut inuiaqatigiinni navianartumi inissisimasunut naammattumik ammannginnerarlugit. Ilaatigut Danmarkimi angerlarsimaffeqanngitsut peqatigiiffiata, SAND-ip, siorna Københavnimi Kalaallit Illuutaata kalaallinut angerlarsimaffeqanngitsunut ammanerunissaa ujartorpaa.

- Nalunngilarput – ilaanneeriarluni taama oqartoqartarmat, isornartorsiuineq pillugu Leise Johnsen oqarpoq.

Taamaattumik illu peqatigiiffik SAND suleqatigalugu februaarimi unnuk ataaseq erinarsoqatigiinnermik aaqqissuussigallarpoq, kisianni suliniut alla taakku suleqatigalugit sulissutigineqarpoq, pisortaq oqarpoq.

Kisianni erseqqissarpaa illu tamanut ammammat. Aamma taavaa illu ammasumik siunnersuisarfeqarmat tamanut ammasumik ornigarneqarluartumik.

- Ammasumik siunnersuisarfipput inuit assigiinngitsunik ikiorneqarniarlutik ornittarpaat. Ukiumullu saaffiginninnerit tuusintit sinnerlugit takutippaat aamma inuiaqatigiinni ajornartorsioraluaraanni ikiorneqarnissarlu pisariaqartillugu orniguttoqarsinnaammat.

Ikiorneqarnissarlu kissaatigineqartoq pisinnaanngikkaani, Løvstrædemi illu isumassarsianut allanut ammavoq.

- Isumassarsiat pitsaasut ammaffigiuaannarpavut saaffiginnittullu kikkulluunniit suleqatigisarpavut, Leise Johnsen oqarpoq.

Københavnimi Kalaallit Illuutaat ukiut qulit matuma siornagut ukiut 40-nngormagit illu jubilæumsskrift /nalliuttorsiummik saqqummersitsivoq. Allatigissami assit toqqorsivimmeersut tassanngaanneersuupput.