Hedehusenemi 18-inik ukiullip Ivana Nikoline Brønlundip angerlarsimaffiani, skannertinneraniit paniata kiinaa assilianngorlugu siniligaq amusarissap qaavaniippoq. Assi taanna panimmi Aviaja-Luunap qaammatip ataatsip matuma siorna inunngortup skannertinneraniit kingullermeersuuvoq. Assip eqqaani bamsenik pingasunik nammineq sanaanik Ivana Brønlund ilisisimavoq.

Ivana Nikoline Brønlundilli panini angerlaqatiginngilaa. Aggustimmi aqqarngani ernereernerata kingorna, nalunaaquttap akunnera ataaseq qaangiuttoq, Aviaja-Luuna pinngitsaaliissummik arsaarinnissutaavoq.

- Aatsaat taama akunnermik nuannertigisumik. Paniga naapeqqaarlugu nassuiagassaananilu nuanneqaaq. Nalunaaquttap-akunnera atorluarniarsaraara, aammali artornaqaaq, nalunnginnakkumi nalunaaquttap-akunnera qaangiutissasoq, Ivana Nikoline Brønlund oqarpoq.

Paniata inunngornissaa qaammat ataaseq sioqqullugu pinngitsaaliissummik arsaarinnissutaanissaa Høje-Taastrup Kommunep aalajangerpaa. Ilaatigut angajoqqaatut piginnaasanik misilitsinnerit (FKU) akerleriiffiusimasut tunngavigalugit tamanna pivoq.

Ivana Nikoline Brønlundip naartunini qaammat kingulleq sinnattupiluttut nassuiarpaa.

- Panimmik arsaarneqarnerup qanoq misinnarneranut piareersartoqarsinnaagunanngilaq. Misigisat ajornerpaat ilagaat. Takorloorniarneqarsinnaavoq, kisianni...

Nipangerpoq, arnaatali Gitte Brønlundip nikuilluni panini qulliliortoq kakkissarfissaanik aalliuppaa.

- Aggustip aqqarngat ulloq inuuninni nuannernerpaavoq, aammali ulloq ajornerpaavoq, taassuma (kommunip, aaqq.) paninnik arsaarmanga, kingusinnerusukkut oqarpoq.

Imminut ilisarisinnaanngitsoq

Ivana Nikoline Brønlundip oqaluttuaa nunami maani nunanilu allani maluginiarneqarluarpoq. Instagramimini, ’aviajaluuna’-mik ateqartumi, 4000-init amerlanerusunit malinnaaffigineqartumi, pinngitsaaliissummik arsaarneqarnini pillugu paniminillu angerlartitsinissaminik ilungersornerminik oqaluttuarpoq. Tamanna Sermitsiami tusagassiuutinilu allani arlalinni allaaserineqarpoq.

Pinngitsaaliissummik arsaarinninnissamik aalajangiinermi, KNR-ip takusimasaani, Ivana Nikoline Brønlundip ukiorpassuarni misigisimasai kingunerlutsitsisut Høje-Taastrup Kommunep pingaartippai. Taamaattumik misigiitsoorluni paniminik sumiginnaasinnaasoq kommuni isumaqarpoq.

Aalajangiineq Ivana Nikoline Brønlundip isumaqataaffiginngilaa.  

- Imminut ilisarisinnaanngilanga. Uanga pillunga allaaserisaat takugaangakkit eqqarsartarpunga, ilumut uangaana eqqartorneqartunga? Taakku (kommunip aaq.) inuttut isiginanga tarnikkut napparsimasutut saqqummiuppaannga, taanna oqarpoq.

Pissusilersuuteqarpianngitsoq misigissutsinillu ersersinngitsoq

Suliaq Danmarkimi kalaallit meerartaannik pinngitsaaliissummik arsaarinnittarneq pillugu akerliussutsimik takutitsisarnernik aallartitseqqippoq.

Danmarkimi maajimi inatsit nutaaq atuutilerpoq: Kommunit meeqqat kalaallisut oqaasillit angerlarsimaffiup avataanut inissinniarneqarnerini immikkoortortaqarfimmik VISO-mik kalaallit piorsarsimassusiannik oqaasiinillu immikkut ittumik ilisimasalimmik suleqateqartarnissaannik inatsip pisussaaffilerpai.

Angajoqqaanik misilitsitsisarneq (FKU) kalaallinut ilaqutariinnut atorneqartarnerat ukiorpassuarni oqallisigineqareersorlu tamanna pivoq. Arlallit – ilaatigut Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Ilisimatusarfik – misilitsinnerit kalaallit piorsarsimassusaannut naleqqutinnginnerat ajornerpaamillu pisoqartillugu eqqunngitsumik tunngavilimmik inissiinermik kinguneqarsinnaanerat isornartorsiorsimavaat.

Taamaakkaluartoq Ivana Nikoline Brønlundip angajoqqaatut piginnaasai paasiumallugit misilitseqattaarpoq. Misilitsinnerit pingasut tamarmik immikkut ingerlanneqartarput akunnernillu pingasunik sivisussuseqarlutik.

Naak Ivana Nikoline Brønlund nunatsinni inunngornikuugaluartoq, suliaq inatsit nutaaq atorlugu suliarineqassanngitsoq kommune naliliivoq. Danmarkimi peroriartorsimanera tassunga peqqutaatinneqarpoq. 

Kommunep VISO-llu allaqatigiinnerata takutippaa, VISO suliamut ilanngunneqartariaqanngitsutut nammineq naliliisimasoq. Allaqatigiinnerat januarimi 2025-mi pivoq – inatsip nutaap atuutilernissaanut qaammatit tallimat sioqqullugit.

Ivana Nikoline Brønlund qaammatit sisamanik utoqqaassuseqarluni Danmarkimut tikissimasoq angajoqqaarsiaqarlunilu peroriartorsimasoq, Kommunip VISO-mut ilisimatitsissutigisimagaa allaqatigiinnermit takuneqarsinnaavoq. Ilaqutariinni danskiusuni danskisullu piorsassimasusilinni peroriartorsimanissaa VISO-p naatsorsuutigaa. Naak angajoqqaarsiai aamma nunatsinneersuugaluartut, aammalu Ivana Nikoline Brønlund angerlarsimaffimmi kalaallisut piorsarsimassuseqartumi peroriartoraluartoq.

Ivana Nikoline Brønlundip pania, Ivanap ernineraniit akunneq ataaseq qaangiutiinnartoq pinngitsaaliissummik arsaarinissutigineqarpoq. Ivanap Instagramimini malinnaasuni 4000-it missaanniittut suliaq pillugu malinnaatippai.  Assi © : Privatfoto

Ivana Nikoline Brønlundip oqaatigaa nammineq VISO-mit attaveqarfigineqarsimanani, tamannalu pakatsissutigisimallugu, isumaqarami suliaq immikkoortortaqarfimmit immikkut ittumit misissorneqarsimasuuppat panimi tigummiinnarnissaanut periarfissaqarnerusimassagaluarluni.

- Danskit kalaallillu piorsarsimassutsikkut assigiinngilluinnarput. Misigissutsikkut anniaatinnik meeraaninneersunik oqaluttuartillunga, misigissutsikkut nillertutut pissusilersuuteqanngitsutullu suliami allagaatini allaaserineqartarsimavunga.
Kisianni Danmarkimi nunatsinnilu oqaluttuariaatsit assigiinngillat.

- Aamma taama sakkortutigisut pillugit oqaluttuarnermi imminut paariniarluni pissusilersuuteqannginnissaq misigissutsikkullu ersersitsinnginnissaq nalinginnaasorujussuuvoq, taanna oqarpoq.

Ullut 14-ikkaarlugit najortigiittarnissaq

Ivana Nikoline Brønlundip meeraalluni ilaquttaminit kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimanini tarnimigut timikkullu kingunerluuteqaatigaa, tamannalu ukiorpassuarni erloqinartorsiorfiuvoq.

Ivanap anaanani qatanngutinilu Hedehusenemi inissiami sisamanik initalimmi ullumikkut najugaqatigai, erninnginnerminiillu qaammatit marluk sioqqulluguit panimmi tassani najugaqatiginissaanut piareersarsimavoq. Ivana Nikoline Brønlundip panimminut pisiarisimasaralui, qamutit kaasuartakkat, nangilersuivik, issiavik biilinoortoq atisaasivillu, Ivana Nikoline Brønlundip kajumissaarineratigut angajoqqaarsiaagallartut aanikuuaat.

Ivana Nikoline Brønlundip ernereernerminiit sapaatip-akunnera qaangiummat panini takoqqippaa, akunnerit marluk najortigisinnaallugu. Tamatuma saniatigut panini ullut 14-ikkaarlugit nakkutigineqarluni najortigisarpaa.

- Kommuni anaanaasumut meeqqamullu ajunnginnerpaamik iliuuseqarniarnera nalunngilara, kisiannili una, uannut paninnullu taamatut misigititsinerat timikkut tarnikkullu ajoqusiineruvoq alla. Qaquguluunniit aaqqinnavianngilanga. Misigisap inuuninniittuarnissaa sungiunniartariaqassavara, taanna oqarpoq.

Suliami allassimaffinni allaqqavoq tarnip pissusaanik ilisimasallip suliami suleqataasup naliliinera naapertorlugu Ivana Nikoline Brønlund ineriartorsinnaassuseqartoq inuttullu siuariaateqarsimalluni.
Ivana Nikoline Brønlund nangippoq:

- Taamakkaluartoq taamatut aalajangernerat naapertuilluanngitsuliornertut isigaara, periarfissinneqannginnera inuppalaanngilaq.

Panimi angerlarnissaa tamaviaarutiginiarpaa

Ivana Nikoline Brønlundip arnaata Gitte Brønlundip pisup ingerlanneqarnera aamma paasiuminaatsippaa. 

- Naapertuilluanngitsumik pineqartutut isiginerlugaasutullu misigisimanerput qularutissaanngilaq, taanna oqarpoq. 

Ivana Nikoline Brønlund (saamerlermiittoq.) aamma Gitte Brønlund (talerperlermittoq) inissiami najugaqatigiipput. Ivana Brønlund iffiortumi ulluinnarni sulisarpoq meeqqanillu aamma paarsisarluni.  Assi © : KNR/Ann-Sophie Greve Møller

Ilaqutariinnut ukiut imannaanngitsuusimaneri Gitte Brønlundip isertuutinngilaa. Ivana Nikoline Brønlund 2022-mi nammineq oqaluttuarmat, panimmi kinguaassiuutitigut atornerlugaasimanera aatsaat paasivaa. Ilaqutariit tamanna kingorna ilorraap tungaanukaqqilernissaminnut ukiorpaaluit atorsimavaat.

Panimi Aviaja-Luunamik naartulernera pilersaarutaasimanngimmat ilaqutariinnut aamma tupaallaataasimavoq. Ilaqutarartaassaminnilli isumaginninnissaq piareersimaffigisimagaat, taanna oqarpoq. 

- Ivanamut tunngatillugu paasissutissarpassuaqarpoq uannut aamma eqqarsalersitsisunik, ilumut panigaana allaaserigaat? Paasiuminaannikorujussuuvoq. Tamannalu ilutigalugu naapertuulluartumik pineqarnissaq anguniarlugu tunngavilersuutissarsiornissamut nukissaqarniarsarineq aamma pikkunaqaaq, Gitte Brønlund oqarpoq.

Taassuma ernuttami angerlarnissaa kissaatiginerpaavaa.

Naak Ivana Nikoline Brønlund nakangagaluarluni, panimi angerlarnissaanut bamsit siniffimmiitiinnarpai.

- Angerlarnissaanut ulloq unnuarlu tamaviaassaanga, taanna oqarpoq. 

Isumaginninnermut ministeri: Ajorluinnarpoq 

Høje-Taastrup Kommunep inatsit nutaaq atuutilersinneqarmat VISO-mut attaveqaqqissimannginnertik, nittartakkamini qaammat kingulleq ajusaarutigaat. KNR-ip Høje-Taastrup Kommune oqaluttuamik saqqummiussiffigaa, kommunilli nipangiussisussaatitaanini pissutigalugu suliami annikitsualuit oqaaseqarfigisinnaanngilai.

Anya Krogh Manghezi, Høje-Taastrup Kommunemi meeqqanut inuusuttunullu immikkoortortaqarfimmi pisortaq, kommunip nittartagaani allakkatigut ima oqaaseqarpoq:

- Suliaq isornartorsiuinerillu tunngavigalugit suliamik ingerlatsinerput misissoqqissaarsimavarput. Januaarimiilli VISO-mut attaveqarnikkut piffissaq eqqorlugu iliuuseqarsimalluta naliliivugut, nassuerutigisariaqarparpulli 2025-mi apriilip 29-aniit qaammatit pingasut qaangiuttut inatsisitigut tunngavissaq inaarutaasumik inissimmat attaveqarfiginneqqittariaqarsimagaluarluta.

Kommunip VISO tamanna pillugu attaveqarfigigaa suli allassimavoq.

Qaammatip siuliani danskit isumaginninnermut ministeriata, Sophie Hæstorp Andersenip, Høje Taastrup Kommune suliaq pillugu nassuiaateqaqqunikuuai, nassuiaallu maanna tigusimavaa.

- Isumaqarpunga Høje-Taastrup Kommunep inatsisinik Folketingimi akuerisatsinnik maleruaannginnera ajornartorsiutaangaartoq. Kukkorujussuartoqarsimavoq, oqaatigisinnaavaralu tamanna tunngavigalugu kommunip suliat tamaasa misissorsimagai inatsisit malinneqarnissaat qulakkeerniarlugu.

- Ilaqutariit kalaaliusut inatsimmik malinnittoqarnissaa toqqissisimassutigisariaqarpaat. Taamaattumik malittarisassat kommuninut tamanut maleqqulluinnaqqissaassavakka erseqqissaaffigalugillu, ilaqutariinni kalaaliusuni angerlarsimaffiup avataanut inissiiniartoqartillugu, misilitsissutit nalinginnaasumik atortakkat atorneqassanngilluinnartut. 

- Suliamilu matumani VISO-p kommunimut qanoq siunnersuisimanera, VISO nassuiaateqaqqullugu qinnuigissavara. Suliallu tusagassiuutitigut eqqartorneqarnerani malugaara suliaq Danmarkimi naammagittaalliortarfimmut Ankestyrelsemut ingerlateqqinneqarsimasoq, Sophie Hæstorp Andersen KNR-imut allakkatigut akissuteqarluni taama allappoq.