Peqqinnissaq pillugu Kattuffiit: Isumaqatigiissutitaaq ajunngivippoq - aningaasartakippallaarlunili
Inatsisartuni partiit tamarmik, Demokraatilli kisimik pinnatik, peqqissutsimik sapaatit akunnerata siuliani isumaqatigiissutaat ajorisassaanngeqaaq.
Peqqinnissaq pillugu Kattuffiit siulittaasuat (PPK), Ken Jensen, taama oqarpoq.
- Isumaqatigiissut tassanilu anguniakkat ataatsimut isigalugit naammagisimaakannerpagut, taanna oqarpoq.
Isumaqatigiissummi suliniutit ilaatigut kræftimik katsorsaanermut, tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmut, ernisarfinnut pitsaaliuinermullu tunngasuupput.
Politikerit Peqqinnissaqarfimmut 2024-mi aningaasanut inatsisissamit aningaasaliissutissat 114 millionit koruuninik ilavaat. Tamatumunngali ukiuni tulliuttuni atugassanik illikartitaqarnerunngillat.
Peqqissutsimilli isumaqatigiissummi suliniutinut aningaasaliissutissat missiliorsimavaat. Aningaasaliissutissat taakku ukiuni tulliuttuni aningaasanut inatsisissamik isumaqatiginninniarnerni aaneqartassapput. Politikerillu tamanna ilumoorulluinnassagaat, Ken Jensenip neriuutigaa.
- Partiit isumaqatigiissutertik ilumoorullugu aningaasanik ukiuni tulliuttuni aallertassasut nerioqaanga. Taamaaliunngikkunimmi Peqqinnissaqarfik sivitsunngitsoq isasuussaaq, taanna oqarpoq.
Aningaasanik akissaatinut illikartitsinerusinnaasimagaluartut
Politikerit aningaasanik Peqqinnissaqarfimmi sulisut akissaataannut illikartitsinerusimannginnerat, taassuma isorisatuaraa.
- Kattuffiit tamanna oqaatigisannaarigaat nalunngilara. Isumaqatigiissummili anguniakkat pitsaanerusinnaagaluarput, taanna oqarpoq.
Akissaatikitsitsinerit Peqqinnissaqarfimmi atorfinittussarsiorniarnerit suliinnartitsiniarnerillu imaannaasannginnerannut peqqutaakkajuttut, Peqqinnissaqarfimmi suleqatigiiaat tamarmik erseqqissaataannut ilaavoq.
Peqqinnissaqarfimmi sulisut akissaateqarnerulertariaqarnerat, Peqqinnissamik Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaani innersuussutigineqanngilaq. Peqqinnissaqarfimmili aqutsisoqarfik akissaatinut atorfininnermullu tunngasuni atukkani pitsanngorsaanerutinnaasitaassasoq innersuussutaavoq.
Tassa politikerit Peqqinnissaqarfimmi sulisut akissaateqartinneqarnerulernissamik suaarutaannik naalarninerusimasariaqaraluartut, Ken Jensen oqarpoq.
- Politikerit isumaqatigiissutinut toqqaannartumik aningasaliisinnaanatik oqaatigiuartaraat nalunngilara. Taakkuali Peqqinnissaqarfimmi sulisut akissaataannik sinaakkusiisartuupput, taanna oqarpoq.
Peqqinnissarfimmili atorfinittussarsiornermut aningaasaliissutaareersut ukiuni tulliuttuni pingasuni atugassatut millioninik marlunnik peqqissutsimik isumaqatigiissummi ilaneqarput. Aamma avataaneersunik sulisussarsiornerinnarmik aallutaqartussamik allattoqarfeqalernissaanut aningaasaliipput taavalu ilinniartitaanermut ilinniaqqinnermullu aningaasaliissuteqarnerupput.
Taakkumi aamma pingaarput, Ken Jensen oqarpoq. Politikerilli akissaatinut tunngasuni ilumoorussinerusimasariaqaraluartut, taanna isumaqarpoq.
- Sivisunerusumik suliinnartitsinissamut Peqqinnissaqarfimmillu inerisaanermut iluaqutaaqataasinnaammata tamatumunnga aningaasaliinerusimasinnaagaluartut isumaqarpunga.
Suliniuteqarnerunerunerannik nersorai
Nunatsinni peqqinnissamik siunnersuisoqatigeeqalernissaa, PPK-p siulittaasuata kissaatiginerpaasaanut ilaavoq. Taakkuninnga pilersitsisoqarnissaa, Peqqinnissamik Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutimini tamanna aamma innersuussutigaa, poltikerillu tamatuminnga piviusunngortitsilersaarpasipput.
Peqqinnissamik siunnersuisoqatigiit arlaannaannulluunnit attuumassuteqarnanilu assigiinngitsunik sulialinnik ilaasortaqartussaq Peqqinnissaqarfiup inuiaqatigiillu peqqissusaasa killiffiannik ukiut tamaasa nalunaaruteqartartussaassapput.
Aamma politikerinit kattuffinnillu Peqqinnissaqarfimmik nalilersuisitaallutillu apeqqusiisuutitaasassapput.
- Pisariaqaqimmata siunnersuisoqatigeeqaleqqunaqaaq. Aningaasaqarnermik Siunnersuisoqatigiittulli ukiumut ataasiarlutik nalunaaruteqarlutillu politikerinut, Peqqinnissaqarfiup aqutsisoqarfianut allanulluunniit pisariaqartitsisunut siunnersartussanik, Ken Jensen oqarpoq.
PPK-p siulittaasua tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmut, kræftimik misissuinernut katsorsaanernullu, ernisarfiit attatinnaarnissaannut ernisussiortullu tapersersornissaannut tunngasuni ukkassinerunissamut aamma ilaliivoq.
Taassumunngali pingaaruteqarluinnartoq tassaaavoq: nappaateqalernissamik pitsaaliuineq.
Inuit aalanerunikkut, peqqinnarnerusumik atoqatigiinnermut piorsarsimanikkut, peqqinnarnerusunik nerisaqarnikkut taavalu aalakoornartortakinnerulernikkut tupatukinnerulernikkullu peqqinnerulernissaannik ukkassinerunissaq suliniutinut ilaasoq, peqqissutsimik isumaqatigiissummi allaqqavoq.
- Pitsaaliuinerit angusaqalertorfiusanngimmata orniginarnerpaanngillat. Inuilli peqqissaavimmi napparsimmavimmiluunniit katsorsartittariaqarnermik kinguteqartumik napparsimaleqqunagit peqqinnerulernissamik suliniuteqartariaqarpugut, Ken Jensen oqarpoq.