Folketingi millionilikkuutaanik tarnip nappaataanut nakorsartaarnissatsinnut illikartitsisoq

Dronning Ingridip Napparsimaviani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfiup ukiunut sisamanut tulliuttunut tarnikkut nappaatinut nakorsamik Danmarkimit atorfinitsitsinissamut aningaasaliiffigineqarpoq.

Peqqinnissaqarneq, isumaginninneq suliffeqarnerlu pillugit suliniutit ukiumoortumik isumaqatigiinniutigineqarneranni Folketingi 2024-mit 2027-mut 3,3 millionit koruuninik immikkoortitsivoq.

Nunarput piffissami sivisuumi tarnikkut nappaatinut nakorsaqanngittarpoq. Taamaammat Danmarkimit ikiortissarsiornissaq pisariaqartoq, folketingimi ilaasortaq IA-meersoq, Aaja Chemnitz KNR-imut oqarpoq.

- Tarnikkut nappaatinut nakorsamik Danmarkimi sulisumik, nunatsinniissinnaasumik nunatsinnilu tarnikkut nappaatilinnut tunngasuni pitsanngorsaaqataasinnaasumik sulilersitsisoqassaaq.

Danmark nunatta nammineq akisussaaffigisaanut aningaasanik tunniussisoq

Suliaqarfimmut tassunga tunngasunik isumaqatigiinniarnermi nunatsinnut imaluunniit Danmarkimi kalaallinut tunngasunut 32,8 millionit koruunit katillugit immikkoortinneqarput.

Nunatta ukiuni qulikkaani nammineq akisussaaffigeriigaanut isumaginninnermut imaluunniit peqqinnissaqarfimmut  29,5 millionit koruuninik aningaasaliisoqarpoq.

Nunarpulli Danmarkilu piffissami sivisuumi peqqinnissaqarnerup tungaatigut suleqatigiipput, matumani napparsimasunik Danmarkimi Napparsimmavissuarmukartitsinissamut kiisalu danskit peqqinnissaqarnermik ilinniarsimasunik nunatsinni sulilersitsisoqartarneranut atatillugu.

2022-mili Folketingimut qineqqusaartoqarnerata nalaani Inatsisartuni partiit amerlanerussuteqartut danskit tungaanniit nunatsinni peqqinnissaqarnermi ajornartorsiutaasunut ikiuisoqarnerunissaa pisariaqartinneqartoq isumaqarput. Tamannalu maanna – annikitsumik alloriarnikkut piviusunngortinneqartoq, Aaja Chemnitz oqarpoq.

- Danmarkip nunattalu peqqinnissaqarnerup tungaatigut suleqatigiinneranut atatillugu matumanik ammatitsilaarneq pitsaalluinnartuusoraara, tamannalu uanga aamma qineqqusaarutigaara, aamma partiit amerlanerussuteqartoq folketingimut qinersinissamut kissaatigaat.

Inatsisartut peqqinnissaq pillugu isumaqatigiissummik isumaqatigiinnialeruttorneranit Danmarkimit aningaasaliineq

Inatsisartuni partiit nunatsinni peqqinnissaqarnerup ukiuni aggersuni qanoq ilusileqarnissaa pillugu isumaqatigiinnialeruttorput.

Aaja Chemnitzillu oqarnera naapertorlugu Danmarkimit nunatsinni tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmut aningaasat naalakkersuisut qanimut ataqatigiissaareqatiginerani aningaasaliissutaapput.

Kisianni Danmarkimit aningaasanik pissarsinnginnermi Inatsisartuni peqqinnissaq pillugu isumaqatigiissutissap nutaap isumaqatigiinniutigineqarnerata utaqqinissaa piffissaqarfigineqanngilaq.

- Imaanngilaq Danmarkimiit aningaasanik ingerlaavartumik qinnuteqartoqarsinnaasoq. Tamanna Folketingimi isumaqatigiinniuteqarnerup nalaani pisarpoq. Taamaammat matumik ammatitsilaarluta aallartilluartugut isumaqarpunga.

IA-mit qinikkap oqarnera naapertorlugu danskit peqqinnissamut ministeriata, Sophie Løhdep (V) Danmarkip nunattalu peqqinnissaqarnerup iluani qaninnerusumik suleqatigiinnissaa ammaffigaa.

Nunatsinni tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmut aningaasat saniatigut nunatsinni meeqqanut kinguaassiutitigut atornerluisarnerup akiorniarnerata ingerlatiinnarneqarnissaanut 18 millionit koruuninik immikkoortitsisoqarpoq. Tassani meeqqanut ikiuigasuarnermi angalasartoqatigiit, suliamik isumaginninneq pitsaanerusoq kinguaassiutitigullu atornerluisut katsorsarneqarnissaat ilaapput.

Tamatuma saniatigut Danmarkimi Kalaallit Illuutaat kalaallinut innuttaasunut noorlaanut tikinneranni tunniunneqartussanut katillugit 11,5 millionit koruuninik ukiunut sisamanut aningaasaliisoqarpoq.