Isumaqatigiinneq: Timersornermut aningaasaliineq pitsaasuusoq

Sisimiuni aqqusinermi nalornissutigineqanngilaq. Timersornermut aningaasaliisoqarnerunissaa pisariaqartinneqarpoq, taamaammat aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi nutaami aningaasarpassuit timersornermut immikkoortinneqarnerat taperserneqarluarpoq.

Allattoq Ole Pl. Petersen, Hanna Vestergaard Hviid

novembarip 24-at 2024 11:15

Nutserisoq Connie Fontain

- Torrappoq!

Rosigne Andreassen Sisimiuni najugaqartoq oqarpoq. Taassuma nunatsinni timersornermut aningaasaliisoqarnerunissaa qisuariarfigaa.

Timersorneq naalakkersuisoqatigiit ataasinngormat isumaqatigiissutaanni 2025-mut aningaasanut inatsisissatut isumaqatigiissummi qitiuvoq.

Aamma atuarukAningaasanut inatsissaq pillugu isumaqatigiissut atsiorneqartoq – illuatungiliuttut peqataanngitsut

Inatsisartut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummik ullumi tallimanngornermi akuersissagunik timersornermut aningaasaliissutit 30 millionit koruuninik qaffanneqassapput.

Aningaasat ukiunut sisamanut agguaanneqassapput, isumaqatigiissutillu aningaasat timersortartut peqatigiiffiinut ilaatigut atortunik pitsanngorsaanissamut aamma meeqqanut inuusuttunullu sammisumik suliniuteqarnissamut ilaatigut atorneqassapput.

Kalaallilli timersornermut aningaasaliinerusoqarnerunissaa qanoq isumaqarfigaat?

KNR-ip Sisimiuni innuttaasut ilaat apersorpai, amerlanerillu aalajangiinermut isumaqataapput.

- Taperserusunnarpoq timersoqatigiit periarfissilluarlugit inuiaqatigiit peqqinnerusut aalanerusut, Nick Sørensen oqarpoq, nangillunilu:

- Taanna aamma arlalitsigut iluaqutaasinnaassaaq pinaveersaartitsinernut allanullu.

Hans Frederik Olsenip aningaasat pisariaqartitsiffiusumut aamma atorneqassasorai.

- Atorfissaqartinneqarujussuarput timersornermi taakkua, ilaqqinneqarsinnaappulluunniit. Kisianni aallarniutaapput taakkua, qujanarujussuaq, neriuppunga iluatsissagaat, taanna oqarpoq.

Aningaasat sinerissami atorneqassasut

Timersorneq aningaasanut inatsisissatut isumaqatigiissummi nutaami aningaasanik immikkoortitsiffiunerpaavoq. Aningaasat siammasissumik timersuutinut pingaartumik atorneqassapput – tassa elitesportimuunngitsoq, siunnersuummi tamanna allassimavoq.

Aningaasanillu taama amerlatigisumik immikkoortitsisoqarsinnaanerani aningaasat eqqortumik atorneqarnissaat pingaaruteqartoq, Peter Olsen isumaqarpoq.

- Timersoqatigiiffinnut sinerissamut siaarlugit, timersoqatigiiffiit meeqqaninngaanniit qummut, aningaasartuutaat oqilisaaffigineqarsinnaappata assorujussuaq qujarutissavakka uanga, Peter Olsen oqarpoq.

Aningaasat ima atorneqassapput

Meeqqat atuarfeqarnermut 2025-miit 2027-mut ukiumut 5 millionit koruuninik aningaasaliisoqassaaq.

Inerisaanermik siuarsaanissamut ilapittuutaasussanik, illunillu aallarnisaavissanik pilersitsinissanut ukiuni tulliuttuni pingasuni atorneqartussatut 13 millionit koruunit illikartinneqarput.

Peqqinnissaqarfimmut ukiuni tulliuttuni pingasuni ukiumut 8 millionit koruuninik aningaasaliissuteqarneruniarput. Erniartortut taakkulu ingiaqateqarsinnaalernissaat tamatumani ukkatarineqassapput. Aamma kigutinik narlorsaasarneq nunatsinni meeqqanut pisariaqartitsisunut tamanut sumi najugaqartuunerat apeqqutaatinnagu neqeroorutaassaaq.

Angajoqqaarsianut atugaannik akileraasusiinikkut pisariillisaanermut 3 millionit koruuninik aamma aningaasaliiniarput.

Timersorneq aningaasaliissuteqarfiginerpaaniagaannut ilaavoq. Tassa aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatigiissut akuerineqassappat, timersornerup silarsuaani siuarsaanissamut 30 millionit koruuninik ukiuni tulliuttuni sisamani agguarlugit atugassanik aningaasaliiniarput.

1992-p kingorna spiralilerneqarsimasunut taarsiissutissanut atugassanik aningaasatigut sinaakkutissanut 4,5 millionit koruuninik aamma immikkoortitsipput.

Timersoqatigiiffiit unammiartussatillutik piffissarujussuaq atorlugu namminneq aningaasannanniartartut oqilisaaffigineqarnissaat pisariaqartoq, Peter Olsenip erseqqissaatigaa.

- Sinerissami timersoqatigiiffiit angalasarneq eqqarsaatigalugu assorujussuaq aningaasat tungaatigut ajornartorsiuteqartaramik, aamma oqimaakkami angalaniarneq, Peter Olsen oqarpoq.

Nunani tamalaani unammiuaarnerit

KNR-ip innuttaasut nammineq aalajangiisussaagaluarunik aningaasat qanoq atorusussaneraat aamma aperai.

- GM-qattaarlutik … imaluunniit nunanut allanut, soorlu Kinami unammisoqaqqammerpoq U-18-it, soorlu taamaattunut atornerugunikkit isumalluarnarneruvoq, Rosigne Andreassen oqarpoq.

Nunatsinni timersoqatigiiffinni arlalinni aningaasassaaleqineq takuneqartuartarpoq. Kattuffiimmi arlallit aningaasaqarniarnertik iluatsissinnaanngimmat Alaskami ukioq manna Arctic Winter Gameseqarnissaanut peqataaniarnatik nalunaarutigisariaqarsimavaat.

Nunattalu avataani unammiuaarnerit pingaarnerutinneqartariaqartut, Hans Frederik Olsen isumaqarpoq.

- Isikkamik arsartartut ukioq manna pilersaarutaat arlalippassuit taamaatinneqarput nunanut allanut unammisartut eqqarsaatigalugit, pissutigalugu aningaasassaqarnerput killileerujussuarmat. Kisianni neriuppunga, taavalu aamma siunissami, ataavartumik annerusumik pisartagaqalissasut timersortartut, Hans Frederik Olsen oqarpoq.

Timersornermulli aningaasaliissutigineqarneq kikkunnit tamanik isumaqatigineqanngilaq. Bikki Lyberthip aningaasat amerlavallaarujussuarsorai, meeqqanulli suliniutit pingaassusaat erseqqissaatigalugu.

- Meerarpassuit timersortartut aamma tapersersugassaapput, aamma illuatungeqarpoq meeraq timersortanngitsoq, taava kia taamarujussuaq tapiiffigissagamiuk. Kisianni uku aningaasarpassuit immaqa affaannaaluunniit allamut atorlugit, Bikki Lyberth oqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.