Danskit parnaarussiviini nakkutilliisut akissarsiaqarnerulissasut: Inissiisarfinni nakkutilliisut akissarsiaqarnerulernissaat naatsorsuutigineqartoq

Danmarkimi parnaarussivinni nakkutilliisut, parnaarussiviit sulliviini nakkutilliisut, parnaarussanillu angallassinermi nakkutilliisut akissarsiaqarnerulissapput.

Folketingip sulisoqarnermilu illuatungeriit akornanni Danmarkimi pisortat sulisuinut eqimattanut atatillugu isumaqatigiissutaat ataasinngormat saqqummiunneqarpoq.

Isumaqatigiissut 6,8 milliardit koruuninik aningaasartaqarpoq, tassanngalu utoqqarnik isumaginninnermi, peqqinnissaqarfimmi, danskit parnaarussiviini sulisut kiisalu perorsaasut isumaginninnermilu perorsaasut akissarsiaqarnerulersinneqassapput.

Nunatsinni naalagaaffiup ataani atorfeqartut isumaqatigiissummi ilaanngillat.

Danmarkimili parnaarussivinni nakkutilliisut kattuffianni siulittaasup, Bo Yde Sørensenip nunatsinni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisut assingusumik akissarsiatigut qaffaavigineqarnissaat naatsorsuutigaa.

- Akissarsianik naligiissaarinermut isumaqatigiissut sivitsussagipput tunngaviuvoq, taamaalilluni kalaallit pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfiini nakkutilliisut danskit parnaarussiviini nakkutilliisut akissarsiaasa nalingannik akissarsiaqassapput, taanna oqarpoq.

Bo Yde Sørensenip oqarnera naapertorlugu Danmarkimi parnaarussivinni nakkutilliisut isumaqatigiissut nutaaq pissutigalugu qaammammut akileraannginnermi akissarsiaat 2600 koruunit missaannik ilaneqassapput.

Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisut akissarsiaat pillugit isumaqatigiissut ukiortaami qaangiutissasoq

Nunatsinni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisut ukiuni qulikkaani isumaqatigiissuteqarniarlutik ilungersoreerlutik Danmarkimi parnaarussivinni nakkutilliisut akissarsiaasa assinginik akissarsiaqalernissaat isumaqatigiissutigineqarmat ukiut sisamaannaat qaangiupput.

Isumaqatigiissulli utaqqiisaarutaannaagallarpoq, taannalu ukiortaami qaangiutissaaq. Danskilli inatsiseqarnermut ministeriata isumaqatigiissutip atortussaajuaannarsinneqalissasoq nalunaarutiginikuuaa.

2019-imit isumaqatigiisut allannguuteqarfiorujussuarnani sivitsorneqarnissaa qularnartoq, Bo Yde Sørensenip oqaatigaa. Kalaallit Nunaanni akileraarutit sulinngiffeqarfiillu Danmarkimilu parnaarussivinni nakkutilliisunut atugassaritaasut assigeqqissaannginnerat pissutaavoq.

- Qanoq inissisimanitsinni oqaatiginnissinnaalernissannut aningaasarsialerisugut tassani naatsorsueqqaalaartariaqarput. Isumaqatigiinniarnermut periutsinut tunngasut isumaqatigiinniarnermi oqaloqatigiissutigiumaarpagut.

Taassuma isumaqatigiissutip ukiortaartinnagu naammassineqarnissaa naatsorsuutigaa. Tamannali ukiumi nutaami aatsaat isumaqatigiissutigineqassagaluarpat pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisut maluginavianngikkaat Bo Yde Sørensen isumaqarpoq.

- Isumaqatigiissummi suli naammassisaqannginnerput pissutigalugu kalaallit sulisut akissarsiaanni nikingassuteqartoqalernissaa takorloorsinnaanngilara. Aaqqiissutissarsissaagut. Tamanna qularutiginngilara, taanna oqarpoq.

Politiit isumaqatigiissummit akissarsiaqarnerulersinneqanngitsut

Danmarkimili pisortat sulisuisa ilarpassui isumaqatigiissummut nutaamut ilaatinneqanngillat – assersuutigalugu atuarfinni ilinniartitsisut aamma politiit.

Suliaqarfinni sulisussaaleqiffiusuni akissarsiatigut qaffaassutit malugineqarsinnaaniassammata suliaqarfiit ilaanniittut ilaatinneqanngitsut ministeriunerup Mette Frederiksenip DR-imut oqaatigaa.

Tamannalu Danmarkimi Politiit kattuffianni siulittaasup, Heino Kegelip ugguaraa:

- Pisortat suliffeqarfiini akissarsiatigut qaffaasoqarnissaa pisariaqartinneqartoq nassuerutigissavara. Pisortani sulisut tamarmik akissarsiatigut qaffaavigineqartariaqarput, aammali uanga ilaasortakka, taanna DR-imut oqarpoq.

Taassumalu politiit 2024-mi akissarsiat isumaqatigiinniutigineqarneranni politiit akissarsiaqarnerulersinneqarnisssat naatsorsuutigaa.

Kalaallit Nunaanni politiini politiit 2019-imi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisut akissarsiaannut atatillugu isumaqatigiissutaagallartumut aamma ilaapput. Politiilli ukiunut sisamanut 49,2 millionit koruuninit 10 millionit koruuniinnarnik pissarsipput. Aningaasat sinneri pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisut akissarsiaannut qaffaassutaapput.

Inatsiseqarnermut ministerip upernaaq nalunaarutaa naapertorlugu kalaallit politiit Danmarkimi suleqatimisulli akissarsiaqarlutillu atorfeqarnermi atugassarititaqassapput.

Eqqartuussisut akissarsiaqarnerulernissaat aamma ujartorneqarpoq. Nunatsinni eqqartuussiveqarfinnut danskit aningaasanut inatsisaannit ukiunut sisamanut 50 millionit koruunit immikkoortinneqarallarnikuupput. Isumaqatigiissummili akissarsianik qaffaanissaq ilaanngilaq.