Politiit, eqqartuussisut pineqaatissinneqarsimasunullu inissiisarfinni sulisut aningaasarsiaat pillugit isumaqatigiinniarnerit unittooqqasut
Nunatsinni ukioq kaajallallugu piffissarlu tamakkerlugu atorfinni 250-ini akissarsiat sulinermilu atugassarititaasut pillugit 2020-mi nutaamik isumaqatigiissuteqartoqartussaagaluarpoq.
Piffissaq tamakkerlugu sulisartut 250-init amerlanerusut danskit naalagaaffiata ataani – soorlu politiit, pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi nakkutilliisut, eqqartuussivinni sulisut aamma Naviairimi timmisartunik aqutsisut pineqarput.
Atorfillilli sulinermi peqatigiiffii assigiinngillat danskillu naalagaaffiata isumaqatigiissut nutaaq isumaqatigiissutigisinnaasimanngilaa. Isumaqatigiinniarnerillu maanna uninngapput.
AAMMA ATUARUK Kattuffik aarlerisaarisoq: Isumaqatigiissutaalersussaq nakkutilliisunik soraaralersitserataannaavoq
Naalagaaffiup danskillu kommuniisa isumaqatigiinniartarfianni SKAF-imi allattoqarfiup pisortaata tullia, Tine Holst oqarpoq. Taanna nunatsinni atorfillit tamarmik sinnerlugit isumaqatigiinniartuuvoq.
Nunatsinni tjenestemandinut tunngasut
Naalagaaffimmi tjenestemanditut nunatsinni sulisut tjenestemandeqarneq tunngavigalugu atorfeqarput.
Soorlu pinerluuteqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisut, politiit, eqqartuussivinni atorfillit qaffasissumillu ilinniagallit tjenestemandiupput.
Naalagaaffimmi tjenestemanditut nunatsinni ukioq kaajallallugu piffissarlu tamakkerlugu suliffiit 250-it missaanniipput, Danmarkimilu 183.000-t missaanniillutik.
Nunatsinni tjenestemandit nunatsinni tjenestemandinut inatsit tunngavigalugu atorfeqarput, tjenestemandillu suliumajunnaaqqusaanngitsut inatsimmi tassani allaqqavoq. Kisianni soraarsitaanissamut illersugaalluarlutillu pisortat suliffeqarfiutaanni allani atorfilininngarnit qaffasinnerusumik soraarnerussutisiaqarput.
Tusarfik: Bekendtgørelse af lov om statens tjenestemænd i Grønland, 2015
- Isumaqatigiissutigisinnaanngisarput tassaavoq Kalaallit Nunaanni atorfillit akissarsiaat qanoq annertutigissanersoq. Taakku tunngaviusumik Danmarkimit tikisitanit suleqatigisaminnit akissarsiakinnerusarput.
Danskit atorfillit akissarsiaasa assinginik akissarsiaqartualernissaanik piumasaqaat
Atorfillit Danmarkimi atorfillit akissarsiaasa assinginik akissarsiaqalernissaat pingaarnertut piumasaqaataavoq.
Piumasaqaat taanna ukiorpassuarni piumasarineqarpoq, nalingiimmilli akissarsiaqalernissaq ”siornatigornit pingaarnerujussuanngoqqasoq”, Tine Holst oqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni ilaasortatta akornanni akissarsiat assingiinngissutaat pillugu pakatsisimanerup annertuneruleriartorneranik tamanna pissuteqarpoq. Tamannalu politikkikkut aamma taperserneqarsimasoq taanna oqarpoq, Naalakkersuisullu naalagaaffiup susassaqarfiini nalingiimmik akissarsiaqartitsilernissamut piumasaqaataat aamma taperseraat innersuussutigalugu.
Politiit pineqaatissinneqarsimasunullu inissiisarfimmi nakkutilliisut nunatsinni atofillit 80 procenteraat, taakkuli Danmarkimi suleqatitik assigalugit akissaatitigut ullumikkut inissisimapput. Tamanna Danmarkimi socialdemokraatit naalakkersuisuutitaqarneranni 2019-imi politikkikkut 2023-mut isumaqatigiissuteqarneratigut pivoq.
AAMMA ATUARUK Parnaarussiviit kattuffiat: Nakkutilliisunut isumaqatigiissut pisariaqartinneqarpoq
Taamaammat SKAF-ip atorfillit sinnerisa akissarsiaqarnerulernissaat isumaqatigiinniutiginiarsimavaa.
- Politiit pineqaatissinneqarsimasunullu inissiisarfinni nakkutilliisut pillugit isumaqatigiissutip ilaata isumaqatigiissuteqarnerata kingorna ilaasortatut 20 procentip missaanniittut isumaqatigiissummi matumani ilaanngitsut pingaarnersiorpagut. Taakkumi Danmarkimi suleqatitik assigalugit aamma akissarsiaqalernissaat pissusissamisoortoq isumaqarpugut, Tine Holst oqarpoq.
KNR-illi paasissutissarsiai naapertorlugit naalagaaffiup nunatsinni atorfillit ilaannut ilaannuunngitsorli akissarsiatigut qaffaanissaq itigartitsissutigaa.
Akerliunilli SKAF-ip politiinut pineqaatissinneqarsimasunullu inissiisarfinni nakkutilliisut akissarsiaannut immikkut ittumik aningaasat 2023-p kingorna ingerlatiinnarneqassanersut paasissutissiissutigisinnaanngilaa.
- Atuukkunnaassanersut imaluunniit nutarterneqassasorsut paasissutissarsiarisinnaangilarput, Trine Holst oqarpoq, nangillunilu:
- Isigisaqarata isumaqatigiinniarsarisugut oqaatigineqarsinnaavoq.
Folketingimut qinersinerup aaqqiissutissaq kinguartissagaa
Aaqqiagiinnginneq ima annertutigaaq allaat naalagaaffimmut isumaqatigiinniartut tassa SKAF-ip aamma Sulisoqarnermut Piginnaasaqarnermullu aqutsisoqarfiup naalagaaffik ukioq manna juulimili oqaloqatigisimanngilaat. Tassungalu taarsiullugu suliaq Folketingimi Akissarsiat pillugit siunnersuisoqatigiinnut naliliiffigineqartussanngortinneqarpoq.
Siunnersuisoqatigiit taanna atorneqalinngittuaannangajappoq. Allaat tassani ilaasortat ukiuni arlalinni katersuunnikuunngitsut, ataatsimiititaliap, siulittaasua, Henrik Møller (S) KNR-imut oqarpoq.
Siunnersuisoqatigiilli suliaq pillugu ataatsimiigiarnissamut suli aggersarneqanngillat.
Maannalu Folketingimut qinersinissaq suaarutigineqarpoq, siunnerusisoqatigiinnili sulineq uninngaannassaaq. KNR-ip paasissutissarsiai naapertorlugit politikerit suliamik misissuinissaasa ukiumi nutaami aatsaat pinissaa ilimanarnerpaavoq.
Tamannalu Kalaallit Nunaanni atorfilinnut pakatsinarluinnartoq, Tine Holst oqarpoq.
Akissarsiat pillugit siunnersuisoqatigiit suuppat?
Akissarsiat pillugit siunnersuisoqatigiit Folketingimi siunnersuisoqatigiiupput, taakku Aningaasaqarnermut ministereqarfiup piumasaqarneratigut naalagaaffiup atorfilittaannut tunngatillugu akissarsiat, soraarnerussutisiat, sulinermi atugassarititaasut allallu pillugit katersuutsinneqarsinnaapput.
Siunnersuisoqatigiit Folketingimi ilaasortanik arfineq pingasunik sinniisunillu arfineq-pingasunik ilaasortaqarpoq.
Suliani Kalaallit Nunaannut tunngasuni kalaallit Folketingimut ilaasortaatitaat ataatsimiinnermut aamma aggersarneqartarput. Namminersorlutik Oqartussanit sinniisumik aamma Kalaallit Nunaanni atorfillit atugassarititaanut ilisimasaqartumit sulinermi peqatigiiffimmit ilaasortamik ilaasoqassaaq.
Paasissutissarsiffik: Saqqummersitaq "Lønningsrådet", 2021
- Atorfillit akissarsiatigut unittooqqapput. Taamaammat Danmarkimi suleqataannut sanilliullugit akissarsiatigut qaffaavigineqanngiivipput.
Atorfillit taamaammat – allamik periarfissaqannginnamik isumaqatigiissut pisoqaq atuinnarpaat. Atorfillimmi suliatigut peqatigiinniit allat assigalugit suliumajunnaarnissamut pisinnaatitaanngillat.
Tamatuma saniatigut akissiarsiat pillugit nalorninartoqarnera pissutigalugu Pinerluttnik isumaginnittoqarfimmi politiinilu atorfinitsitsiniarnerup ajornakusuulernissaa ernumanarpoq.
Danmarkimi Parnaarussiviit Kattuffiata siulittaasuata, Bo Yde Sørensenip nunatsinni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisut maanna akissarsiatit tigummiinnanngikkunikkit imaluunniit qaffaavigineqanngikkunik soraakaanissaat ernumagalugu aasaq oqaatigaa.
- Taamaaliussappata paasinarpoq, siooqqatigaarali. Tassami Pinerluttunik Isumaginnittoqarfik tamarmi nalorninartorsiungaatsialissammat, Bo Yde Sørensen oqarpoq.
KNR-ip Danmarkimi Sulisoqarnermut Piginnaasaqarnermullu aqutsisoqarfik suliaq pillugu arlaleriarluni oqaaseqartinniarsarisaraluarpaa. Aqutsisoqarfiulli saaffiginnissutit suli uterfiginngilai.
