Danmark: Inatsisip nutaap meeraq inunngortinnagu inissinneqarsinnaalersillugulu meeravissiaalersissinnaalerpaa

Meeqqat ilaqutaarinni ulorianartumi inissisimasuneersut naalungiarsuunerminniit sumiginnagaanissaat inatsimi pinngitsoortinniarneqassaaq. Inatsisilli allannguutaa isorineqarpoq.

Allattoq Hanna Vestergaard Hviid

aggustip 08-at 2023 10:45

Siunissami meeraq suli inuunngitsoq naalagaaffimmit akisussaaffigineqalersinnaavoq anaanaasup erniffissaa qaammatinik pingasunik sioqqulluguli.

Tassami 2023/2024-mi ukiup nikiffianiit danskit kommuunii meeraq inunngortinnaguli aalajangiisinnaalissapput inissinneqassasoq meeravissiartaarineqarluniluunniit angajoqqaat namminneerlutik meeraq isumagisinnaangippassuk.

Upernaap ingerlanerani tamanna Folketingimi amerlanerussuteqartut inatsisitut aalajangerpat Barnets Lov-ikkut (Meeraq pillugu Inatsit).

Aamma atuaruk Ombudsmandi: Allamut inissiinerit affaasa missaanni aalajangiinerit allagaataanngitsut

Inatsimmi siunertarineqarpoq meeqqap atugarisaasa ullumikkormit annertunerusumik qulakkeernissaat. Ilaatigut tamanna pisinnaavoq meeqqat amerlanerusut angerlarsimaffiup avataanut inissinnerisigut aamma pitsaanerusumik ullumikkornit siusinnerusumik. Ministeriuneq Mette Frederiksen (S) ukiortaami oqalugiaamnini siullermi 1. januaari 2020-mi oqarpoq:

- Ullumikkut angajoqqaat ilaat amerlavallaanik periarfissinneqarput. Immaqa pitsaanerpaamik isumaqarluni. Kisianni 12-inik ukiulik angerlarsimaffimminit nuunneqaraangat akulikitsumik ukiut 11 nuanninngitsut siulerisarpai. Taamaattumik paqumiginninnerput qimattariaqarparput, aamma kulturinut allanut.

- Meeqqat ulorianartumi inissisimasut amerlanerusut nutaamik angerlarsimaffittaartariaqarput ullumikkornit siusinnerusumi. Meeqqanullu inissinneqarsimasunut atugassarititaasut annertunerujussuarmik aalajaattariaqarput, oqarpoq.

Peqatigiiffik: Ilaqutariit kalaallit eqqugaasinnaapput

Kisianni aalajngiineqa oqallisaaqaaq, politikerit akornanni, suliamut tunngasunik sulisuni aamma meeqqat pillugit peqatigiiffinni.

I stakken af Inatsit pillugu tusarniaanermut akissuterpassuarni pingaartumik meeraq inuutinnagu inissinneqarnissaanik aamma meeravissiartaarineqarsinnaanissaanik aalajangersagaq assut maluginiarneqarpoq.

Peqatigiiffimmi Mentor Immanuel-imi, Danmarkimi ilaqutariinnik isumaginninneq pillugu suliani kalaallinik ikiuisartumi, aalajangersakkat nutaat pillugit siulittaasoq Karen Banke aarlerivoq.

DANMARKIMI INISSIINEQ PILLUGU MALITTARISASSAT ULLUMIKKUT IMAAPPUT

Danmarkimi meeqqat angerlarsimaffiup avat aanut inissinneqarsinnaapput assigiinngitsut marlutsigut:

Aappaa tassaavoq angajoqqat akuersinerisigut – taaneqartartoq nammineq piumassutsikkut inissiineq.

Aappa tassaavoq angajoqqaat akuersinngikkaluartut –taaneqartartoq pinngitsaaliilluni inissiineq imaluunniit nammineq piumanngikkaluarlugju inissiineq.

Inissiinerit taakku tamarmik marluk aatsaat pisinnaapput kommuni naliliippat meeqqap peqqinnissaa ulorianartorsiortinneqarpat, meeqqap ineriartornera annertuumik ajoquserneqarpat naammanngitsumik isumagineqarneq imaluuniit pineqarneq pissutigalugu, innimiilliorfigineqarsinnaanera navianassuseqarpat, atornerluinermik ajornartorsiuteqartoqarpat, pinerluttuliortoqarpat allatulluunniit isumaginninnikkut annertuumik ajornartorsiortoqarpat.

Ullumikkut danskit kommuuniisa meeqqat angerlarsimaffiup avataani inissinneqarnissa aalajangersinaavaat meeraq inunngoreeerpat ernisarfimmiillunilu.

Kisianni Barnets Lov-ip (Meeqqat Pillugit Inatsisip) 1. januaari 2024 atortuulersinneratigut danskit kommuuniinut – pisuni immikkorluinnaq ittuni – periarfissaalissaaq anaanaasup erniffissaa qaammatinik pingasunik sioqqullugu aalajangiinissaq inunngornermi kinguninnguagut meeqqap angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaa.

Tigusiffik: Social- og Ældreministeriet i Danmark, "Barnets Lov", inatsimmut oqaaseqaatit ilanngullugit.

Allisiguk

Naartunerulli nalaani inissiinermik imaluunniit meeravissiartaarnermik aalajangiineq ikiaroortartunut angerlarsimaffeqanngitsunullu pisariaqarsinnaavoq, oqarpoq.

- Sullinniakkanut taakkununnga sukkasuumiik iliuuseqarnissaq pitsaanerpaassaaq meeraq suli naartuugaluarpalluunniit.

Kisianni aalajangersakkap Danmarkimi kalaallinut inuiannullu ikinnerusuteqartunut allanut atornerlunneqartarnissaa erngummatigaa.

- Kisianni inissiinissamik suliat akulikitsumik inuit nalinginnaalluinnartut eqqortarpaat, uluinnarni nalinginnasunik ajornartorsiutillit, kulturikkut assigiinngissuteqarneq pissutigalugu. Taamaattumik qanoq kinguneqarsinnaanera erngummatigilaarpara, Karen Banke oqarpoq.

Ilaqutariittut inuusinnaanissamut pisinnaaneq tatineqarpoq

Alajangersakkat nutaat inissiinermut meeravissiartaarnermullu tunngasut angajoqqaat akuersinerannut akuersinnginnerannullu tunngasuupput.

Tusarniaanermut aissutit ilaanni aamma Blandt høringssvarene skriver også Børnesagens Fællesråd, Kalaallit Meerartaasa ilaaasortaffiat, allappoq Den Europæiske Menneskerettighedsdomstol-ip (Europami Inuit Pisinnaatitaaffiinut Eqqartuussiviup) Norge aamma Italien angajoqqaat akuersiteqqaarnagit pinngitsaaliilluni meeravissiartaartitsineq pillugu eqqartuussimagai.

- Pissutigineqarpoq meeraq angajoqqaallu imminnut atassuteqarnerat iluamik periarfississallugu naammattumik iliuuseqartoqarsimanngimmat, Børnesagens Fællesråd allappoq.

Aamma atuaruk Atorfiliusimasoq: Danskit kommuniini kalaallit innuttaasut sullinneqarnerat ernumanarpoq

Siunnersuisoqatigiit aamma erngummatigaat danskit kommuuniisa ilaat aningaasat peqqutigalugit meeqqat inunngornerannit inississagaat ilaqutariinnut ulorianartumik inissisimasunut tapersersuinermut aningaasaliinissamut taarsiullugu.

Danmarkimi Institut for Menneskerettigheder (Inuit Pisinnaatitaaffii Pillugit Institutip) tusarniaanermut akissummini politikerit kaamattorpai meeraq inuutinnagu meeravissiartaarineqarnissaanik periarfissaq taamaatiinnaqqullugu, pissutigaliugu taamaaliornerup "ilaqutariittut inuusinnaanermut periarfissaq annertunerusumik tatineqassammat," allassimavoq.

Det Nationale Videns- og Analysecenter VIVE nalunaarusiami allappoq, Danmarkimi kalaallit ilaqutariit meerartaannik angerlarsimaffiup avataani inissiinerit ilaqutarinniit inunnguuseralugu danskiusunit arfineq marloriaammik amerlanerusut.

Nalunaarusiami aamma inerniliunneqarpoq suliani arlalinni innuttaasut kalaaliusut Danmarkimi najugaqartut aamma sulianik ingerlatsisut akornanni paatsooqatigiittoqartartoq oqaatsit kulturikkullu assigiinngissutsit pissutigalugit.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.