Atorfiliusimasoq: Danskit kommuniini kalaallit innuttaasut sullinneqarnerat ernumanarpoq

Mikael Hertig kalaallit ilaqutariit danskit kommuniini sullinneqarneranni ikiuuttarpoq. Taassuma kalaallit innuttaasut pillugit isummat pigiliutiinnakkat aamma inatsisitigut isumannaatsuunissamik amigaateqarneq tupigusuutigai.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

maajip 13-at 2023 10:25

Nutserisoq Nathan Kreutzmann

'Imigassamik atornerluisunngoqqinnissaa aarleqqutigaarput. Taamaattumik meeraq allamut inissinneqassasoq siunnersuutigaarput'.

Mikael Hertigip arnaq kalaaleq naartusoq sullissaa erniguni erniaata ingerlaannaq pinngitsaaliissummik allamut inissinneqarsinnaanissaanut tunngatillugu danskit kommuniisa ilaat taamatukanneq nalunaaruteqarpoq.

Arnaq nalunaaruteqarnerup nalaani aalakoornartulimmik ukiorpassuarni imigassartorsimanngilaq aamma atornerluisuusimanngisaannarluni. Peqqinnissaqarfimmilu sulisut aarleqquteqanngitsut pappilissani allaqqavoq. Taamaattorli kommuni 'ataatsimut naliliineq' aallaavigalugu aarlerinartoqartitsilerpoq.

Meeraq erniugami allamut inissinneqarpoq. Arnarlu erneqqimmat taama pisoqaqqippoq.

- Sullinneqartut imigissamik aalakoornartulimmik imertarnerat sullissisunit aarleqqutaasorujussuujuaannarpoq. Imaluunniit atornerluisuunerat. Tamanna takussaasorujussuuvoq. Inuillu sulissama affaat sinnerlugit tassaasarput aalakoornartulimmik imigassartunngivittartut, Mikael Hertig oqarpoq.

PINEQARTUMUT SINNIISOQ SUUA?

Innuttaasoq suliani pisortat oqartussaatitaannut tunngasuni tapersersorteqarnissaanut imaluunniit sinniisoqarnissaanut danskit ingerlatsinermi inatsisaat pisinnaatitsivoq.

Pineqartumut sinniisup innuttaasoq sullittarpaa. Sullissisoq sullitami pisinnaatitsineragut sullitani sinnerlugu iliuuseqarsinnaavoq. Pineqartut tassaapput ataatsimiinnerni peqataaneq, oqarasuaammik allakkanillu tigusillunilu akissuteqarsinnaaneq, allagaatinik takunnissinnaatitaanermut qinnuteqarneq aamma innuttaasoq sinnerlugu aalajangiinerit.

Innuttaasoq sinniisussaminik nammineq toqqaassaaq. Kikkulluunniit, soorlu ilaquttat, inatsisilerituut imaluunniit isumaginninnermut siunnersortit sinniisuusinnaapput.

Tapersersorti tassaavoq innuttaasup danskit oqartussaannik ataatsimeeqateqarnerani innuttaasumik tapersersuisoq. Kommunimi suliamik isumaginnittumik isumaqateqarluni ataatsimiinnerni tapersersorti kommunimut tusarnaarnaaqataasinnaallunilu apeqquteqarsinnaavoq. Tapersersortili innuttaasoq sinnerlugu aalajangiisinnaatitaanngilaq.

Allisiguk

73-inik ukiulik Mikael Hertig naalagaaffiit pissusaannik ilisimatusarfiani ilinniagaqarpoq danskillu kommuniini aamma Namminersorlutik Oqartussani 2013-miit 2017-ip tungaanut atorfilittut ukiorpassuarni sulereerluni maanna soraarneruvoq.

Taanna 2017-imili pineqartunut sinniisuusarnermini danskit oqartussaasuisa suliaannut tunngasuni kalaaliunerusunik sullissisarpoq – nammineq kajumissutsini aallaavigalugu eqqartuussissuserisutut taaneqarsinnaalluni. Suliat peqataaffigisagai tassaasarput utoqqalinersiutinut tunngasut aamma suliffissarsiuussisarfinnik ataatsimeeqateqarnerit, annerpaamilli meeqqanik inissiisarnernut tunngatillugu suliat peqataaffigisarpai.

Mikael Hertigip suliat kalaallinut innuttaasunut tunngasut peqataaffigisai maannamut 40-t sinneqarput. Taassumalu danskit oqartussaasuisa sullissinerat isornartoqartilluinnarpaa.

ASSERSUUT: KALAALEQ NUKAPPIARAQ DANSKISUT SILASSORISSUTSIMIGUT MISILITSITTOQ

Mikael Hertigip nalunaarsuivianiit:

Nukappiaraq kalaaleq arfinilinnik ukiulik atualinnginnermini silassorissutsimigut misilitsereernermini silassorluttutut nalilerneqartoq suliami pineqarpoq. Misilitsinneq danskisut ingerlavoq, nukappiararlu kingorna atuarfimmut immikkut ittumut inissinneqarluni.

Nukappiaraq angerlarsimaffimmini sisamanik ukioqalernissami tungaanut kalaallisuinnaq oqaluppoq. Taassuma kingorna danskisuinnaq oqaluttunik angajoqqaarsiartaartinneqarluni.

Oqaatsit assigiinngissusaat apeqqutaatinneqanngilaq, naak nukappiaqqap angajoqqaavi Mikael Herigilu kommunimut ilisimatitsereeraluartut.

Nukappiaraq suli immikkut ittumi atuarfimmiippoq ingerlalluarnanilu.

Allisiguk

Kalaallit innuttaasut isummanik pigiutiinnakkanik, soorlu imigassamik aalakoornartulimmik atornerluisutut silassorluttutullu isumaqarfigineqartarnerat akulikippallaajussuarpoq. Mikael Hertigili naapertorlugu ajornerpaaq tassaavoq kalaallit innuttaasut pisinnaatitaaffitik pillugit oqartussanit siunnersorneqakulasannginnerat, tamannami ingerlatsinermi inatsisimmi qulakkiigaareerpoq.

- Innuttaasup periarfissai suliami eqqumaffigineqarneq ajorput. Inuit pisinnaatitaaffippassuaqarput, taakkuli erseqqissaassutigineqartanngillat, Mikael Hertig oqarpoq.

Nalunaarut naqqissallugu ajornartoq

Mikael Hertig assersuutissarpassuaqarpoq isornartorsiugassarpassuaqarluni. Marlulli apeqqutaalluinnartarput:

Siulleq tassaavoq nalunaarummik naqqiinissamut periarfissaq aappaalu tassaalluni innuttaasoq pillugu kommunip allagaataani kukkunernik aaqqiisinnaatitaanermut pisinnaatitaaneq.

Meeqqat allanut inissinneqarnissaannut suliat aallartittarput meeraq pillugu ernumassutilik kommunimut kalerriuteqareeraangat – taanna nalunaarnermik taaneqartarpoq.

Nalunaarut pillugu angajoqqaat ilisimatinneqarnissaat kommunip pisussaaffigaa. Nalunaarutilli amerlavallaarujussuartut ilumut tunngavissaqarnersut paasiniarlugu kommuni iliuuseqarneq ajortoq Mikael Hertig isumaqarpoq.

- Apeqqusiisoqarneq ajorpoq. Nalunaarneq politiinut nalunaarutiginninnermut sanilliunneqarsinnaavoq, tassami kalerriut ilumut tunngavissaqarnersoq ingerlatsivik qulakkeerinninniarluni paasiniaasartussaagaluarpoq. Kalerriut ilumoorpa? Imaluunniinuna sanileq kamattoq?

Hertigip erseqqissaatigaa angajoqqaat akunnerminni aaqqiagiinngissuteqaraangata sulianut ikiuunneq ajorluni imaluunniit nakuusernerit atornerluinerilluunniit pineqaraangata. Aammali meeraq sumiginnarneqartoq takuneqarsinnaanersoq nalilersortarpaa.

Kommunimili sulisut nalunaarummik arajutsisaqarnissartik kingornalu oqartussanit isornartorsiorneqarnissartik tusagassiuutinilu sammineqalernissatik ernummatigisaraat Mikael Hertigip misigisarpaa.

Kalerriuteqartoqareersimappammi kommune meeqqap allamut inissinneqarnissaanik inerneqartitsisartoq taassuma misigiuaannarpaa. Tamatigulli ilungersuutaalersartoq tassaasarpoq angajoqqaat meeqqallu imminnut takusarnissaannik akulikinnerpaaffissaaniititsiniarneq.

Nutserineq amigaataasoq kukkunernillu naqqiineq

Oqalutseqarnissaq piumasarigaanni kommunit periarfissaqartitsisartut Mikael Hertigip nalaattarpaa. Kalaallillu innuttaasut nalunartut pillugit oqalutseqarnissartik piumasarisassagaat taanna kajumissaarivoq.

Allakkalli uppernarsaaterpassuit kalaallisut nutserneqarneq ajorput. Danskillu ingerlatsinermut inatsisaat tunngavigalugu innuttaasoq tamatuminnga piumaqarsinnaagaluarpoq.

Aammali innuttaasut pillugit paasissutissat ilumuunngitsut aaqqinneqarneq ajortut Mikael Hertigip misigisarnerarpaa. Danskit paasissutissanut illersorneqarnissamut peqqussutaat naapertorlugu innuttaasoq tamatuminnga pisinnaatitaaffeqaraluarpoq.

- Naqqiissuteqarsinnaatitaajuaannarputit, tassa paasissutissat ilinnut tunngasut ilumuunngitsut aaqqinneqarsinnaapput. Paasissutissat pisortat ingerlatsivianniippata, taava paasissutissat eqqortut suliani ilinnut tunngasuni tamani iluarsineqassapput, Mikael Hertig oqarpoq nangillunilu:

Aamma atuarukNalunaarusiami inerniliussaq: Danmarkimi kalaallit ikiortariallit oqartussanit sullinneqarnerlupput

- Taamattoqarnerli ajorpoq. Taamaattoqanngisaannarpoq.

Soorlu angerlarsimaffimmi imigassamik atornerluisoqarneranik pasitsaassaqartoqarneranik suliani tamanna takussaasarnerarpaa. Naak atornerluisoqarneranik kommune pasinnikkunnaareeraluartoq paasissutissat pisortat allagaataanni iluarsineqarneq ajorput. Tamannalu innuttasumut kinguneqarnerluttarpoq.

Ilaqutariit Kalaallit Nunaannut uternissaannut ikiorai

Kalaallit innuttaasut meeraasa allamut inissinneqarnissaannut tunngasut suliat ikittuinnaat unitsinneqartillugit Mikael Hertigip pineqartunut sinniisuusarnermini iluatsippai.

Pisunili pingasut sisamaasuni meeqqap ataatsip imaluunniit meeqqat arlallit allamut inissinneqarnissaasa aalajangerneqannginnerani kalaallit ilaqutariit nunatsinnut angerlarnissaannut ikiuuttarsimanerarpoq. Aamma naak ilaqutariit inuunermik pitsaanerusumik neriuuteqarlutik Danmarkiliarsimagaluarpataluunniit.

Kisianni qanoq ilillutit qulakkeersinnaaviuk angajoqqaaginnaanngitsunut aamma meeqqamut pitsaanerpaassasoq?

- Angajoqqaarsiartaarneq meeqqat ilaannut pitsaanerusarpoq. Taama oqartariaqarpunga. Tamatigulli meeraq kalaaleq danskinut ilaqutariinnut inissinneqaraangami kalaallit kulturiannit sunnerneqarnera unittarpoq.

Inuunerlu tamaat eqqarsaatigigaanni meeraq angajoqqaaminiiginnaraluaruni ajornerukkajuttartoq Mikael Hertig isumaqarpoq.

- Meeqqap tungaaniit isigissagaanni, taava meeqqap kinaassutsiminik ilisimanninnera kipineqartarpoq. Kingunerluuteqartarporlu. Nalunngilarput. Meerarli angajoqqaarsiartaamini maannakkorpiaq inuulluarpasippat tamakku eqqarsaatigineqarneq ajorput, Mikael Hertig oqarpoq.

Suliat oqaluuserineqartut pillugit KNR-ip danskit kommunii ataasiakkaat uppernarsaatissinnaasimanngilai.

Mikael Hertigip isornartorsiuineranut tunngatillugu KNR-ip Danmarkimi kommunit kattuffiat, Kommunernes Landsforening (KL), oqaaseqartinniarlugu saaffigigaluarpaa. Suliarli pillugu KL oqaaseqarusunngilaq.