Inuit isumaaluttut: Imerput immaqa minguinnerpaanngeruttortoq taamaassorivarput

Immikkut ilisimasallit oqarnerat naapertorlugu nunatsinni imeq inuussutissallu navianartunik PFAS-inik taaguutilinnik akoorutissaqangaatsiarunarput, PFAS-eqarnersulli oqartussat misissuisitsisannginnerat inuit qanoq isumaqarfigaat? Tamanna paasiniarlugu Nuummi inunnik apersuivugut.

Allattoq Liv Almer

apriilip 15-at 2023 10:19

Nutserisoq Hanne Petersen

PFAS-it suunerannik nunatsinni ilisimannittut arlaqanngikkunarput.

Taamaakkaluartoq PFAS-it nunatsinni sapaatit akunnerata massuma ingerlanerani oqallisaaqaat.

Nunatsinnimi oqartussat imeq inuussutissalluunniit akooruutissanik navianartunik, tassa fluorinik PFAS-inik taaguutilinnik akoqarnersut misissuisitsisanngitsut, marlunngormat oqaluttuaraarput.

Nunatsinnimi misissuisitsisoqartarnissaa pisariaqartoq ilisimartusartunit Naalakkersuisunut erseqqissaatigineqartareertaraluartoq misissuisitsisoqartanngilaq.

Aamma atuaruk Nivi Olsen imermi akoorutissaqarsinnaanera pillugu: Innuttaasut peqqissusaat salliunneqarneq ajorpoq

Tamannalu nunatta inuisa akornanni isumaaluutigineqartoq erserpoq. Nunatsinnimi imeq inuussutissallu PFAS-eqarnersut oqartussat misissuisitsisannginnerat inuit qanoq isumaqarfigineraat paasiniarlugu Nuummi inunnik pingasunngormat ualikkut apersuivugut.

SAMMISAQ NAATSUMIK

PFAS akoorutissanut per – aamma polyfluorilinnut assigiinngitsunut 12.000-init amerlanerusunut taagutaavoq
Taakku peqqissutsimut navianaaateqarsinnaasunik akuutissartaqartut, ilisimatusartut isumaqarput.
Aak PFAS-qarpallaarpat timi akiuussutissakillisinnaasoq, kolesteroleqarpallaalersinnaasoq, tartukkut issukkulluunniit kræftertoqalissutaasinnaasoq aamma naartup oqimaassusaanut sunniuteqarsinnaasoq, misissuinerit arlallit takutippaat.
Nannut Tunumiittut navianartunik akoorutissaqartaqaqisut, tassa PFAS-eqaqisut, ilisimatusartut ukiut qulit matuma siorna paasivaat.
Kalaallinik arnanik naartusunik tamatuma kingorna ilisimatusarluni misissuisoqallattaasarpoq, taakkualu aavat danskit arnat naartusut aavannut naleqqiullugu PFAS-eqarnerungaatsiartoq misissuinerit taakku takutippaat.
Nunatsinni nerisassat qanoq PFAS-eqartiginerannik misissuisitsinissaq pisariaqartoq, Issittup Siunnersuisoqatigiivisa ilisimatusartui ukiut pingasut matuma siorna erseqqissaatigaat.
Taamaakkaluartoq nunatsinni imeq inuussutissallu PFAS-eqarnersut oqartussat suli misissuisitsisalinngillat.
Misissugassanik tigusisoqarnissaanik suliniuteqartoqalersoq Kalistat Lund KNR-imut mailerluluni allappoq.

Allisiguk

Imerput nunarsuarmi tamarmi ilumut minguinnerpaanerpa?

Apersukkatta ilaat tassaavoq, 48-nik ukiulik Henriethe Malakiassen. Taanna Kommuneqarfik Sermersuup isumaginnittoqarfiani sullissisuuvoq, nunatsinnilu imeq inuussutissallu navianartunik akoorutissaqaratarsinnaasut radioavisimi tusartinnagu eqqarsaatigisarsimanagu taanna oqarpoq:

- Aatsaat eqqarsaatigisalerpara. Isumaqarpunga inuit peqqissusaannut attuumassuteqarpat politikerertavut aalajangertariaqartut misissortinneqarnissaannut, taanna KNR-imut oqarpoq.

Aamma atuaruk Imeq navianartunik akoorutissartaqarnersoq misissorneqarneq ajortoq: Akoorutissartaqangaatsiarsinnaasoq

Danmarkimi oqartussat nunaminni imeq PFAS-eqarnersoq 2015-imili misissuisitsisalerput.

Nunatsinnilu misissuisitsisoqartarnissaa pisariaqartoq politikerertatsinnut erseqqissaatigineqartareerpoq. Nunatta Stockholmimi isumaqatigiissummut ilanngunnissaa Inatsisartuni 2009-mili siunnersuutigineqartoq, Mariane Paviasen oqarpoq. Nunat isumaqatigiissummi tassani peqataasut nunagisaminni imeq inuussutissallu PFAS-eqarnersut misissuisitsisussaatitaallutillu tamanna pillugu inatsisiliortussaatitaasut, isumaqatigiissummi tassani allaqqavoq.

Nunattali Stockholmimi isumaqatigiissummut ilanngunnissaanik siunnersuut itigartinneqarpoq, Inatsisartullu siunnersuut taanna siorna ukiakkut ataatsimiinnerminni aatsaat akueralugu.

48-nik ukiulik Malena Nørskov Nuummi apersukkatta aamma ilagaat.

Politikerertavut ilisimatusartut misissuisitsisoqartalertariaqarneranik erseqqissaateqartarnerannik sooq naalaarnerusimannginnerat qangalililu misissuisitsisimannginnerat, taassuma paasinngilaa:

- Minguinnerpaamik imeqarsorineq immaqa eqqarsartaatsimi pisimassaaq. Imerput immaqa minguinnerpaanngeruttortoq taamaassorivarput, taanna oqarpoq.

Aamma atuaruk IA utoqqatsisoq: Imeq navianartunik akoorutissaqarnersoq misissuisimannginnatta akuersaaruminaappoq

Nunatsinni imeq inuussutissallu qanoq PFAS-eqartiginersut oqartussat misississuisitsisannginnerat ernumanartoq, Malena Nørskov isumaqarpoq:

- Taamaassappat ernumanaqaaq. Aalajangiisussalli, tassa qinikkat iliuuseqartariaqarput, taanna oqarpoq.

Sermip aannerani imeq PFAS-eqartoq

Nannut Tunumiittut navianartunik akoorutissaqartaqaqisut, tassa PFAS-eqaqisut, ilisimatusartut ukiut qulit matuma siornali paasivaat.

Kalaallinik arnanik naartusunik tamatuma kingorna ilisimatusarluni misissuisoqallattaasarpoq, taakkualu aavat danskit arnat naartusut aavannut naleqqiullugu PFAS-eqarnerungaatsiartoq misissuinerit taakku takutippaat.

Nunatsinnilu nerisassat qanoq PFAS-eqartiginerannik misissuisitsinissaq pisariaqartoq, Issittup Siunnersuisoqatigiivisa ilisimatusartui ukiut pingasut matuma siorna erseqqissaatigaat.

Nannullu Svalbardimiittut navianartunik PFAS-eqangaatsiartut, ilisimatusaatigalugu suliniummi februaarip qiteqqunnerani saqqummersumi erserpoq. Akoorutissalli Svalbardimi sermip aakkiartornerani sermit iigartartut sarfaasigut kuuttassasut, misissuinerit aamma takutippaat.

Ilisimatusaatigalugu suliniummi tassani siuttup William Hartzip oqarnera naapertorlugu tamanna nunatsinni aamma taamaattoqarsinnaaneranik ersersitsilluinnartuuvoq.

63-inik ukiullip Anne Møller Hjøllondip tamanna ernummatigaa:

- Ajorpoq. Ernummatigaara. Akoorutissaqarnerulerataannaappummi, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Misissuisitsisalertariaqarsoraakka, silap pissussiata allanngoriartornera aamma eqqarsaatigalugu.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.