Ilisimatusartut Danmarkimi imermi kemikalianik tuusintilikkuutaanik nassaartut

Danmarkimi imeq kuuginnartoq akunik ulikkaarpoq.

Ukiullu ingerlaneranni suli akoqarnerulernissaa ilimanarpoq.

Danmarks Tekniske Universitetimi ilisimatusartut misissueriaatsit nutaat atorlugit Danmarkimi imip imigassiap tuusintilikkuutaanik kemikaliaqarnera paasivaat.

Akuisalu amerlanersai ilisimatuut suli suussusersisinnaanngilaat.

Lektor Martin Hansen, Danmarks Frie Forskningsfondimit aningaasalersorneqartumik ilisimatusarnermik ingerlatsisoq taama oqarpoq.

- Paasissutissat pissarsiarisatta annerpaartai suli naatsorsorneqanngillat. Paasissutissat pissarsiarisatta 99 procentiini akut suuneri suli iluamik oqaatigisinnaanngikkallarparput, taanna oqarpoq.

Suli akoqarnerujussuunissaa naatsorsuutigineqartoq 

Martin Hansenip suleqataalu Avatangiisinut Aqutsisoqarfik peqatigalugu imermi, nunap iluanut qillerinernit 81-init misissuiffigisaanneersuni tamani, kemikalianik inunnit pilersinneqartunik nassaarput.

Imeq pillugu nakkutilliisut suleqatigalugit aamma imeqarfimmi imermilu nalinginnaasumi akut taakkua nassaarineqarput.

Kemikaliat suussusersineqarsinnaasut akornanni, suussusersineqartut ilaat tassaapput PFAS-it arrortikkuminaatsut, seqqartaatit toqunartullit sinneri nakorsaatillu sinneri.

Akuili annikingaarmata imermik imernissaq isumakuluutigineqartariaqanngilaq.

- Isumaqarpungali akunik assigiinngitsunik taama amerlatigisunik angerlarsimaffinnut apuuttoqartarnera isumakuluutigisariaqaripput, Martin Hansen oqarpoq.

Taassuma akut inunnit pilersitat imermiittut amerliartuinnarnissaat naatsorsuutigaa. 

- Uagut allallu paasissutissat maanna pissarsiareriikkagut misissoqqissaarnerugutsigit pitsaanerusumillu misissuinissamut periutsit ineriartortikkutsigit, akut amerlanerujussuit nassaariumaarigut ilimagaara.

Imeq salinneqartariaqassasoq

Suliffeqarfiit imermik imigassiamik imermillu maangaannartumik atuisut soqutigisaqaqatigiiffianni Danvami pisortap, Carl-Emil Larsenip, imissap kemikaliarpassuarnik suli suussusersineqarsinnaanngitsunik akoqarnera tupaallaatiginngilaa.

Taassuma DTU-mi ilisimatusarnerup inernera qilanaaraa.

- Navianartorsiornerup annikillisinnissaanut pisariaqartunik iliuuseqarnissatsinnut iluaqutigisinnaagatsigu, Carl-Emil Larsen oqarpoq.

- Imeq nunap ataaneersoq mingutsitsinermut maannakkut illersorneqarpallaanngissoraarput. Imeq sumiiffinni arlalippassuarni, akuisa suuneri apeqqutaallutik, ukiuni qulinit tyvet tungaannut minguiarneqartariaqassaaq, taanna itisiliivoq.

Imermik imigassiamik illersuinissaq naalakkersuisut nutaat politikkikkut tunngavilersuutaasa ilagaat.

Sumiiffinni nunap ataani imissamik aallerfiusuni mianerisassani seqqartaaneq nuna tamakkerlugu siullertut inerteqqutigineqassaaq.

Nitratimik akoqarneranut killiliussaq aamma appartinniarneqarpoq. 

/ritzau/