- Isumannaannerulernissatsinnut iliuuseqartariaqarpugut.

Danmarkimi Ilisimatusarnikkut politikkeqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua Videnskabernes Selskabimilu tassa Ilisimatusarnermik Peqatigiiffimmi ilaasortaq Marianne Holmer taama oqarpoq. 

Danmarkimi nunatsinnilu ilisimatusarfinni USA-mik suleqateqarnerup ajornartorsiutaaleraluttuinnarnera maluginiarneqarpoq. 

KNR-ip qanittukkut allaaserisaatut Pinngortitaleriffik nunat kimmut sanilitsinnik nutaanik suleqatigiissuteqarunnaarpoq. 

USA-p paasissutissanik sakkutooqarnermut attuumassuteqartunik katersinissamut ilisimatusarnikkut suleqatigiinnernik atuisalersimanera peqqutaasut ilagaat. 

Ilisimatusarnermik Peqatigiiffimmi saqqummiunneqartoq naapertorlugu ilisimatusarfinni nunanik allanik ilisimatusarnikkut suleqateqarnissap tungaatigut Sorsunnersuup Nillertup nalaani isumannaassuseqarnerminninngaanniit isumannaassuseqarnerupput

Pinngortitaleriffimmi pisortap Josephine Nymandip Danmarkimi ilisimatusarfiit suleqatiginerarpaat, taamaalillutik ilisimatusartut, neqeroorutit suleqateqarnerillu nutaat tunuliaqutaannik misissuiffigisinnaaniassagamikkit.

Malittarisassiorniarnerilli killilersuiniarnerillu ajornaatsuinnaanngillat.

Naalakkersuisummi Danmarkimiluunniit naalakkersuisut isumannaallisaanikkut sukaterippata killeqanngitsumik ilisimatusarneq killeqalersinnaavoq.

Akerleriinnernik ilisimatusarneq

Ilisimatusarnermik Peqatigiiffimmit Marianne Holmerip oqarnera naapertorlugu ilisimatusarnerup killilersornissaa isumannaallisarnissaaluunniit naalakkersuisunut ajornaatsuinnaanngilaq. 

- Killilersuissagaanni killileerujussuartoqarsinnaasarpoq killiliilaartoqarluniluunniit. Ruslandimulli, Iranimut, Kinamullu taamaaliortoqarsimavoq, tassani teknologiit pingaarutillit suleqatigiissutigineqaqqusaasimanngillat. Tamanna piffissap ingerlanerani akueriartuaarsimavarput.  

Ilisimatusarnermik Peqatigiiffimmit Marianne Holmer nunat assigiinngitsut kilitsissiatut suliaqarnissamut ilisimatusarnikkut suleqatigiinnernik qanorilillutik atuisarnerat pillugu misissuisoqarnissaa kissaatigaa. Killilersuisoqarnerunissaanut aalajangiisoqartinnagu misissuineq taamaattoq ilanngunneqarsinnaavoq. Assi © : Videnskabernes Selskab

Ilisimatusartulli killilersuiffigineqariataartarput tamanna naapertuunnersoq apeqqusernarsinnaasarpoq. 

-Aamma ilisimatuut ilaasa tamanna eqqugaaffigaat, isumaqarlutillu tamanna naapertuutinngitsoq. Suliat tamarmik ammasumik saqqummiunneqartarput, taamaalillutik kikkut tamarmik takusinnaavaat suna suliarisimaneripput. 

Taamaattumik ilisimatuut ingerlatseqatigiiffianneersut Ilisimatusarnermik Peqatigiiffimmeersut inunnik inuiaqatigiinnillu ilisimatusartut ilanngunneqassasut kissaatigaa, taamaalillutik immikkoortumi tassani aaqqiagiinnginnerit  pillugit ilisimatusarsinnaaniassammata.

-Taakku kilitsissiaqartoqarnera qanoq ajornartorsiutaanersoq tikkuarsinnaavaat, nunaniillu sorlernit pisuunersoq. Taamaalillutik ilisimasat tunngavigalugit malittarisassat ineriartortinneqarsinnaapput, piviusorsiunngitsumik aarlerinartoqartitsinermik tunngaveqaratik. 

Malittarisassanik qanorluunniit ilusilersuisoqaraluarpat kiffaanngissusilimmik ilisimatusarneq killilerneqarpoq. Naalakkersuisut isumannaallisaaneq ilisimatusarnermillu kiffaanngissuseqarneq qanoq oqimaaqatigiississavaat?

-Tamanna pillugu oqallittoqartorujussuuvoq. Ilisimatuut ilisimatusarnissamut kiffaanngissuseqarnermik annikillisaavigineqarnissartik ernummatigaat.

Rusland, Kina ikinngutigiinnerillu

Isumannaallisaanikkut eqqarsaatit saniatigut Marianne Holmerip aamma inuit pineqarnerat erseqqissarpaa.

Ilisimatuut maanna pasilligaasut imaluunniit suleqatigineqarunnaartut, amerlanertigut ukiuni amerlasuuni suleqataasimasuupput ikinngutaasimasuullutillu.

-Ukiuni amerlasuuni suleqatigisimasat misigissutsikkut attuumassuteqarfigisarpavut. Kisianni misigissutsit matumani aqunneqartariaqarput, Marianne Holmer oqarpoq. 

Russit issittumi Siunnersuisoqatigiinnut aningaasaliissutitik unitsinniarlugit 2024-mi februaarimi&nbsp;aalajangerput. Taamaalilluni Issittumi Siunnersuisoqatigiit missingersuutaasa katillugit 2021-mi 13,8 millionit koruuniusimasut ilarujussuat, tassa 1/14-iat, annaavaat.. Tamanna Issittumi Siunnersuisoqatigiit ukiumoortumik nalunaarusiaanni 2022-mi kisitsisit <a href="https://oaarchive.arctic-council.org/server/api/core/bitstreams/8d44b1dd-a5a3-461e-bef1-e0ea60cbb541/content">https://oaarchive.arctic-council.org/server/api/core/bitstreams/8d44b1dd-a5a3-461e-bef1-e0ea60cbb541/content</a> takutippaat. Assi © : Markus Valentin / KNR

Pinngortitaleriffiup siusinnerusukkulli Ruslandimik Kinamillu suleqatigiinneq unitsittariaqarsimavaa.

-Ruslandimik suleqatigiinnerput tamaat annaallugu misigereerparput. Tassanimi nuna qeriuaannartoq pillugu ilisimasaq pingaarutilik annaaneqarpoq Sibiriamilu pissutsit ilanngullugit, pisortaq Josephine Nymand oqarpoq. 

Taanna Issittumi suleqatigiinnerup aamma unitsinneqarnera ajuusaarnarnerarpaa, tassami Issittoq pillugu ilisimasat suleqatigiinnerillu amerlasuut taamaalillutik annaaneqarput.

-USA-mik suleqatigiinnerup annaaneqarnera ilisimasanik pingaarutilinnik amerlanerusunik annaasaqaataavoq. 

Josephine Nymandilli Kalaallit Nunaat allannguutinut naleqqussarnissamut sungiussisimasoq oqaatigaa.

-Maani silap pissusiata allanngorarnera pissutigalugu pilersaarutit allanngortariaqartarput. Ruslandi Kinalu pillugit tamanna misigereerparput, taamaattumik nutaajunngilaq.