Ilisimatusarfimmi Lektori: Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitaq "tissisaarutaannaavoq"
Nunasiaataasimasunit allanit naleqqiullugu Kalaallit Nunaat ullumikkut kulturitoqqaminnik ingerlatitseqqissimanera annertoorujussuuvoq, taamaattumik Saammaateqatigiinnissamut Isumalioqatigiissitaq pilersinneqaqqammersoq pisariaqanngilaq, ilisimatusarfimmi Nuummiittumi oqaluttuarisaanermut ilisimatooq Thorkild Kjærgaard nittartakkami Kamikpostenimi taama allappoq.
Aamma atuaruk Tunumiusut oqaatsit tammarnissaat ernummataasoq
1814-mi danmarki nunatsinnut tiguaaniartuunani allaanerujussuarmik nunasiaatilittut inissisimavoq, taanna allappoq.
Ilisimatusarfimmilu lektorip kamikpostenimut aamma allappaa, Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitap nunatsinneersup oqaluttuarisaanermi pissusiviusunit erseqqissorsuarmik allatut paasinnissimasut.
Thorkild Kjærgaardip Danskit kunngeqarfiata nunallu allat akornanni pisartut annertunerit oqaluttuarai, taakkuunerarlugit nunatsinni 2009-mi namminersornerulernermut pissutaasut.
Danmarkip kalaallillu nunaata oqaluttuarisaanera eqqisseqatigiinnermik aallaveqarpoq, oqaluttuarisaanermut ilisimatooq oqarpoq, taamaattorli Saammaateqatigiinnermut isumalioqatigiissitaliaq inuiaqatigiinni tissisaarutaannaanerarlugu isumaqarluni.
- Kalaallit Nunaat unammillerteqarani issittumi inuiaqatigiiupput pisuujunerpaat, peqqinnerpaat ingerlalluarnerpaallu - kisartaallunilu issittumiinnaanngitsoq, kisianni amerikap nunavissuartaani inuiaqatigiit nunap inuii ikinnerussuteqaratik, kisianni naatsumik oqaatigalugu innuttaasut.
Amerikallu nunarsuarmi inissisimaffiani avannarlermi Kalaallit nunaat kisiartaalluni nunap inuiisa oqaasii nungutinneqarnissaannut ulorianartorsiunngitsutuaapput, Lektori Thorkild Kjærgaard allappoq. Taannalu aamma isumaqarpoq, Danmarki Kalaallit Nunaannut utoqqatseranilu saammaateqatigiittariaqanngitsoq.
