IA-p inatsisit tunngaviusut allanngortinneqarnissaat aarlerisaarutigigaa

Folketingimi kalaallisuinnaq oqalussinnaatitaanermik pisinnaatitaaffeqalernissaq IA-meersut noqqaassutigaat aamma Danmarkimi inatsisit tunngaviusut allanngortinnissaat siorasaarutigaat.

Inatsisartuni Inuit Ataqatigiit gruppiata tusagassiorfinnut sisamanngornermi nalunaarutaani allassimavoq.

- Kunngeqarfik Danmarkip tunngaviusumik inatsisaanni tamat oqartussaaqataanerat tunngaviit pingaartut ilagaat. Taamaakkaluartoq Folketingimi nunatsinnit ilaasortaasoq kalaallisut saqqummiussisussaq aperineqarsinnaatitaassanngitsoq Folketingip siulittaasuata nalunaarutigaa. Taamatut aalajangersaaneq akuerineqarsinnaanngilaq, partii allappoq.

Siumumeersoq, Aki-Matilda Høegh-Dam ammaanersiornermi oqallinnermi kalaallisut oqalugiarniaruni Folketingimi suleqatiminit apeqquteqarfigineqarsinnaassanngitsoq, Folketingip Siulittaasoqarfiata sapaatip akunnerani matumani siusinnerusukkut nalunaaruteqarnerata kinguneranik IA taama nalunaaruteqarpoq.

Aalajangernerlu tamanna mianersoqquneqareeraluarluni attatiinnarpaa.

Folketingip Siulittaasoqarfianit aalajangerneq tamanna ”taamaaruusaaginnarsinnaajunnaartoq”, partii tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

- Aalajangerneq alloriartoqaqqitariaqalerneranut ersiutaavoq.

- Folketingimi ilaasortaqarnerup nunatsinniit aallartitaqartarneq Folketingip akuerinngippagu, ersarissumik nalunaaruteqarnissaat piumasaraarput. Danskillu inatsisaat tunngaviusoq taava taamaalilluni.allanngortissallugu suliassaalersimassaaq, partii allappoq.

Tunngaviusumik pisinnaatitaaffitsinnut tunngassuteqartoq

IA-p Inatsisartuni politikkikkut oqaaseqartartuata inatsisit tunngaviusuni paragraf 28 allanngortinneqassasoq isumaqarpoq.

Tassani Kalaallit Nunaannit Savalimmiuniillu folketingimut ilaasortanik marlunnik qinersisoqartassasoq allassimavoq.

- Politikerimik nunatsinnit qinigaatitkkusutatsinnik qinersisinnaatitaavugut. Politikerimik kalaallisut oqaaseqartumik qinersigutta pineqartoq folketingimi ilaasortat allat assigalugit pineqarnavianngilaq, Marianne Paviasen oqarpoq.

Taassuma folketingimi ilaasortat Aki-Matilda Høegh-Damip kalaallisut oqaaseqarnerata kingorna apeqquteqarsinnaatitaanngitsut innersuussutigai.

- Folketingimut qinigaasinnaatitaanitsinnut folketingimilu ilaasortatut allatut pineqartussaanitsinnut tunngaviusumik pisinnaatitaaffinnut tunngassuteqarpoq, Marianne Pavisen oqarpoq, nangillunilu:

- Folketingip nunatsinneersut, uagutsitut oqaaseqartut piareersimaffigerpasinngilai.

Aaja Chemnitzip Aki-Matilda Høegh-Dam illersoraa

Aamma Folketingimut ilaasortap, IA-meersup, Aaja Chemnitzip tunngaviusumik ajornartorsiutaasoq erseqqissaatigaa.

- Tamat oqartussaatitaaneraat, taanna oqarpoq.

Folketingimut ilaasortap IA-meersup oqarnera naapertorlugu aaqqiagiinnginnerit annertuallaalerput. Taamaakkaluartorli Folketingimi toqqaannartumik nutserisarnermik eqqussisoqartariaqartoq attatiinnarpaat.

- Unammillernartut oqaluuserineqartut aaqqiissutissaqartoqarpallaaranili. Toqqaannartumik nutserisoqartalernissaanut iliuuseqaqataaniarpunga, Aaja Chemnitz Larsen Ritzau-imut oqarpoq.

Folketingip Siulittaasoqarfiani nunanit avannarlernit folketingimut ilaasortat Folketingip ataatsimiittarfiani oqaaseqarnissamut piffissaqarnerulersinneqassasut siorna isumaqatigiissutigineqarpoq, ilaasortat taamaalillutik ilitsoqqussaralugu oqaatsiminnik oqaaseqariarlutik kingorna danskisuumut nutserisinnaaniassammata.

Aaqqiissut taanna toqqaannartumik nutserisoqalernissaanik kissaateqarnermut taarsiullugu atuutsilersinneqarpoq.

Aaqqiissut 2025-mi naliliiffigineqartussaagaluarpoq, Folketingilli siulittaasuata, Søren Gadep tamanna siartillugu Politikenimit sisamanngormat apersorneqarnermini oqaatigaa.