IA danskit naalakkersuisuinut piumasaqaateqartoq: Napparsimmavinnik toqqaasinnaaneq peqqissartullu ulluannik allamik pilersitsinissaq

Kalaallit peqqinnissaqarfiat ilungersuavoq, sulisunillu ilinniarsimasunik amigaateqangaatsiarluni. Tamannalu peqqissartunut kingunerlungaatsiartarpoq.

Peqqinnissamut oqartussaaffiup Danmarkimit tiguneqarnissaa Atassutip kissaatigaa.

IA-miilli Folketingimut qinigassanngortittup, Aaja Chemnitzip tamanna itigartitsissutigaa.

- Danmarkimi peqqinnissaqarfik aamma ilungersuasoq takuneqarsinnaavoq. Danmarkip akisussaaffimmik tigusineratigut nakorsarpassuarnik peqqissaasorpassuarnillu pissarsinavianngilagut.

AAMMA ATUARUK Ernisussiortut ernumasut: Qaqortumi napparsimmavik peqqissaavinngorsinnaavoq

Taassuma kalaallit tassunga taarsiullugu Danmarkimi katsorsartinnissamut periarfissaginnerulertariaqarsorai.

Kalaallit innuttaasut Københavnimut taarsiullugu napparsimmavimmi sorlermi soorlu Aalborgimi Vejlemiluunniit katsorsarneqarnissaq pitsaanerullunilu sukkanerusumik pisinnaappat imaluunniit qanittuani qanigisaqarunik aalajangersinnaassagaat, IA-mit politikeri isumaqarpoq.

- Peqqinnissaqarfinnik toqqagassaqarsinnaanersoq takussavarput, kalaallit taamaalillutik Danmarkimi katsorsartinneqartut Københavnimi peqqissartut illuannut pituttorsimasariaqassanatik.

Aamma Jyllandimi kalaallit peqqissartut illuannik kiisalu ajorunnaarsinnaanngitsut toqujartorfigisinnaasaannik pilersitsisoqartariaqartoq taanna isumaqarpoq.

IA Folketingimut iseqqissagaluaruni Danmarkimi naalakkersuisunngortut sorliunerat apeqqutaatinnagu napparsimmavinnik toqqaasinnaasoqarnissaa kalaallinullu innuttaasunut peqqissartut illuannik allamik pilersisoqarnissaa piumasaqaatiginiarpaa.

- Københavnimi peqqissartut illuata ulikkaarluinnalernera aamma napparsimasut qanigisaasullu peqqissartut illuanniinnissaannut imaluunniit namminersortuniinnissaannut periarfissaqarnissaa pisariaqartipparput.

Kalaallit peqqinnissaqarfianni sulisut ilinniarsinnaanissaannut pikkorissarnissaanullu ammasumik periarfissaqarnissaa Demokraatit siunnersuutigaat.

Danmark akileqqissasoq

Namminersorlutik Oqartussat peqqinnissaqarfimmut tamarmi ullumikkut 1,5 milliardit koruunit atortarpaat.

Aaja Chemnitzip oqarnera naapertorlugu nappaprsimmavinnik toqqagassaqarnissaq nunatsinnut aningaasartuutissartaqarnerusariaqanngilaq.

Peqqissartut illuannik nutaamik pilersitsinissaq taanna danskit naalagaaffiata akilertariaqassavaa. Aamma naak peqqinnissamut oqartussaaffik nunatta akisussaaffigilereeraluaraa.

AAMMA ATUARUK Ammaanermi oqalugiaat: Ikippallaat ilinniagaqartarput

- Eqqarsarpunga tamanna suleqatigiissutigineqassasoq. Qujarnanngitsumillu naalagaaffiup annerpaartaa akilissavaa, nunarpullu annikinnerusumik immaqa akiliisinnaassalluni, soorlu isumaginninnermut oqartussaaffimmut atatillugu taamaaliortoqartoq.

Qinigaaffimmi kingullermi naalagaaffik nunatsinni meqqanut inuusuttunullu 80 millionit koruuninik immikkoortitsivoq, Inatsisartullu 20 millionit koruuninik saniatigut immikkoortitsilluni, tamanna naak oqartussaaffik nunatta kisimi akisussaaffigigaluaraa.

Oqartussaaffik nammineq akisussaaffigileriigaq alla pillugu Danmarkimit aningaasaliiffigineqarnissaanik oqaluttoqaleruni tamanna qanoq takussutissiissava?

- Meeqqat napparsimaguni nunagisannilu ikiorneqarsinnaanak imaluunnit kræftimik napparsimaguit ikiorneqarnissallu pisariaqaruni taava nunarput Danmarkiluunniit akiliissanersoq apeqqutaanngilaq. Tassani erngertumik ikiorneqarnissaq apeqqutaavoq.

Nammineq akisussaaffigilersimasamut aningaasanik noqqaassuteqarneq qanoq isikkoqassava?

- Uku kisimiilluni aaqqiiffigineqarsinnaannginnerat nassuerutigisariaqarparput. Suliassat uatsinnut annertuallaalerput, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Taassuma pingaartumik kræftimik napparsimasunut meeqqallu amerluuteqartunut tunngatillugu suliassat nunatsinni peqqinnissaqarfimmit suliarineqarsinnaanngitsut oqaatigai.

Inuit Ataqatigiit Folketingimut qinigassanngortitatik qineqqusaarutillu marlunngornermi saqqummiutissavaat.