Aalisagartassiissutit Kalaallit Nunaaniit anninneqaanartartut pillugit nalilersueqqittoqartariaqartoq ,IA-p siulittaasua Muté B. Egede kissaateqarpoq.Assi: KNR

IA: Aalisagartassiissutit nammineerluta aalisassavagut

Kalaallit Nunaata imartaani aalisagartassiissutit aalisartunit tulatsivinniillu nunaqavissunit aalisarneqartariaqartut, IA isumaqarpoq. EU-mut aalisagartassiissarneq partiiminngaaniit annikillisinneqarusuppoq.

Inuit Ataqatigiit aalajangiisinnaasuuppata Kalaallit Nunaata imartaani, ilaatigut Irlandimiit, Frankrigimiit Tysklandimiillu aalisariutikinnerulissagaluarpoq.

Partiip pilersaarusiartaani allaqqavoq: "Imminut pilersornissarput tunngavigalugu nunatsinni aalisarnermi pisassiissutit nunaqqatitsinnut periarfissaqartunut tunniunneqartarnissaat tunngaviussaaq".

- Nunatsinni iluaqutissat aalisartuninngaaniit pigineqartariartut isumaqarpugut, Inuit Ataqatigiinni siulittaasoq Muté B. Egede KNR-imut itisiliivoq.

AAMMA ATUARUK Partiit 2018-imi qinersinnginnermi: Siumut aalisarnermut nutaamik inatsiseqalissasoq neriorsuivoq

Kalaallit Nunaata imartaani aalisagartassiissutinut aalisariutinit assigiinngitsunit 12-nit EU-meersunit aalisarneqarput. Kalaallit Nunaata EU-llu aalisarnermut isumaqatigiissutaat tunngavigineqarpoq. Kalaallit Nunaat EU-miit 1985-mi ilaasortaajunnaarmalli nutarterneqarnikuuvoq.

Kalaallit Nunaata aalisariutaasa aalisarsinnaanngisai EU-minngaaniit aalisarneqartassasut siullermik isumaqatigiissutigineqarsimavoq. 1980-kkunniit 1990-ikkuniilli ullutsinnut sanillulugu Kalaallit Nunaani aalisartoqarluarnerulersimavoq. Taamaattumillu Kalaallit Nunaat nammineerluni aalisagartassiissutit pigiinartariaqarpai.  

Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarnermut isumaqatigiissut

Kalaallit Nunaat EU-llu akornanni 2021-mi januarimi 2021-2026-mut aalisarnermut isumaqatigiissuteqarput                         
Isumaqatigiissummi EU-meersunik aalisariussuit 12-t assigiinngitsut Kalaallit Nunaata imartaani aalisarsinnaanissaanut, ukiut marluk siulliit ukiumut 140,6 millionit koruuninik Kalaallit Nunaat pisartagaqassaaq. Taasuma kingunerani akiliissutigineqartartut amerlanerulissapput.

Ukiut arfinillit sinnerlugit 736 millionit koruunit missaani Kalaallit Nunaannut iluanaarutaasalluni.

Tusarfik: Europa-Kommissionen, Naalakkersiusut

- Kalaallit Nunaaniittut tunitsiviit tigooraanissaminut piareeqqasut takusinnaallugillu arlaleriarluta tusartarpagut, Muté B. Egede oqarpoq:

- Sinerissallu qanittuani aalisartut avataasiornissaminut soqutiginnilersimappata tamanna aamma periarfissaasariaqarpoq. Tassanilu EU-mut aalisagartassiissutit ikilineqarnissaanik isumaqarpugut.

Aalisarnermut inatsisitaasami Kalaallit Nunaat aalisagartassiissutinut tunngaviusumik piginnittutut allaqqassasoq IA-p piumasaraa.

Iluanaarutaasinnaasunik naatsorsuineq

Ukiut arfinillit atuuttussamik aalisarnermut isumaqatigiissummik Namminersorlutik Oqartussat EU-Kommissionilu januarimi isumaqatigiissusiorput. Aalisarnermut pisassiissutinit 99 millionit euronik, tassa 736 millionit koruuninik amerlatigisunik ukioq 2026 ilanngullugu atuuttussamik Kalaallit Nunaat iluanaaruteqarnissaa qulakkeerneqassasoq.

EU-mut aalisagartassiissutigineqartartut ilanngarneqannginneranni, Kalaallit Nunaata aalisagartassiissutiniit iluanaarutigisinnaasai naatsorsorneqaqqaassasut, IA oqarpoq.

Inernerusussalli ajunngitsorujussuusut, IA-p siulittaasua naliliivoq.

AAMMA ATUARUK IA lover penge til højre og venstre - men kan ikke sige, hvor de skal komme fra

- Ukiuni arlaqartuni suleqatigiilluarsimaqaagut. Kalaallit Nunaata imartaani nammineerluta aalisagartassatsinnik aalisarsinnaassagutta taamaattussaanartut isigisariaqarparput piviusunngortitsillutalu.

EU-mi akitsuutsinut inatsit sukannernerusinnaasut

EU-mi aalisarnermut isumaqatigiissuteqarneq kinguneqarsinnaavoq. EU-p Kalaallit Nunaata imartaani aalisarsinnaanera ilutigalugu Kalaallit Nunaat EU-mut akileraarutertaqanngitsumik nioqqutissianik eqqussisinnaatitaavoq.

Tamanna atuukkunnaassagaluarpat Kalaallit Nunaanniit EU-p niuerfianut tunisakinnerulertoqassanersoq, Muté B. Egedep ersarissumik akissuteqarfiginngilaa.

Kalaallit Nunaannut aningaasalersuisarnermi atortumik, imaluunniit Kalaallit Nunaat EU-llu akornanni suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummik taaguutilimmut qanoq kinguneqarumaarnersoq aamma oqaatiginngilaa. Tassani aalisartut EU-meersut Kalaallit Nunaata imartaani aalisarsinnaanissaanut, ukiumut 200 millionit koruuninik Kalaallit Nunaata ilinniarfeqarneranut isumaqatigiissummi akiliutaasarpoq. 

EU-mut suleqateqarnermut IA-p siulittaasua ima oqaanarpoq:

- Illuatungeriit tamarmik iluaqutigisinnaasaanik pitsaasumik suleqatigiilluassagutta oqaloqatigiilluartariaqarpugut.

Isummersuutit

Nannumik assiliisoq © Vilhelm Lynge Hard

TV, radio: Qinersisartunik ataatsimiititsinerit

INATSISARTUNUT QINERSINEQ #IQ2021

Illoqarfinni assigiinngitsuni qinersisartunik ataatsimiititsinerit tv-kkut radiukkullu aallakaatilerpagut.

Sumiiffiit ornillugit imaluunniit Facebookimi quppernitsinni KNR-imi Qinersinermi apeqquteqarnissamut periarfissaqarputit:

facebook.com/qinersineq

Pilersaarutit uani takukkit