Greenland Mineralsip Kuannersuarni piaanissamut qinnuteqataa suliarineqartoq
Kuannersuarnut tunngatillugu qinnuteqaat Naalakkersuisut qaammatit arfinillit tulliuttut iluanni aalajangiiffigissavaat. Naalakkersuisut tusagssiuutinut nalunaarumminni taama allapput.
Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfiit: Greenland Mineralsip ASN-ia ISN-ialu.
Greenland Mineralsip Kuannersuarni piiaanissamut akuersissummik qinnuteqaataa Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfiup maanna suliarilerpaa. Aalajangiinissamut paasissutissat naammattut pigineqartut nalilerneqarpoq.
Kalaallit Nunaata kujataani piiaanissamut suliniut ukiuni 15-ini ingerlareersoq siorna qinersisoqareernerani Inuit Ataqatigiit siuttoralugit Naalakkersuisunngortut suliniummik unititsipput.
Inuit Ataqatigiit Nalerarlu Naalakkersuisoqatigiikkallarmata Inatsisartut novembarimi taasineranni urani pillugu inerteqquteqalertoqassasoq amerlanerussuteqartunit akuersissutigineqarpoq.
Politikkikkulli ilungersunartorsiortoqaruttulernerata nalaani Greenland Mineralsip piianissamut akuersisummik qinnuteqaasiornini ingerlatiinnarpaa, qinnuteqaatillu misissorneqarnissaa Naalakkersuisut maanna aalajangiuppat.
Greenland Minerals aaqqiagiissitsiniartarfimmi suliarinninnissamut kissaateqartoq
Aaqqiagiisitsiniartarfimmi suliarinneratartoqarsinnaanerata nalaani Naalakkersuisut nalunaaruteqarput. Greenland Mineralsimi Kalaallit Nunaannik danskillu naalagaaffiannik aaqqiagiissitsiniartarfimmut suliarisassanngorlugit kissaateqarpoq. Suliffeqarfimmi isumaqarpoq uranimik inerteqquteqalerneq sioqqullugu nammineq misissuinissaminnut akuerineqareersimagamik akuersissutaareersumut allannguutaassanngitsoq, taamattumillu suli piiaasinnaatitaarusullutik.
Taamaanngippallu Greenland Minerals Kuannersuarni misissuinermi aningaasartuutimik taarsiivigineqarnissaannik qinnuteqarniarput. Australiamiut aatsitassarsiutileqatigiiffiata 2016-imiiit 2020-p tungaanut misissuinermi 145 millionit koruunit aningaasartuutigisimavai.
Aaqqiagiissitsiniartarfimmi suliaq oqartussaasut eqqartuussivii avaqqullugit aalajangiivigineqartarpoq. Isumaqatigiissitsiniartarnermik eqqartuussiviup aalajangiinera pinngitsoornani malinneqartussaavoq ingerlateqqinneqarsinnaananilu. Suliaq danskit isumaqatigiissitsiniartarnermik eqqartuussivianni suliarineqassasoq Greenland Mineralsip siunertaraa. Tassa kalaallit eqqartuussivii avaqqullugit, naak aatsitassanut tunngasutillit Kalaallit Nunaata 2010-mi akisussaaffigilereeraluarai.
Aaqqiagiinnginnermut suliaq sunaava
Aaqqiagiinnginnermut suliaq tassaavoq illuatungeriit isumaqatigiinngitssutaannik eqqartuussinermi aaqqiissut nalinginnaasoq avaqqullugu aalajangiisoqarneq. Uani eqqartuussisoqanngilaq, kisianni sammisami aalajangersimasumi immikkut ilisimasalik suliamut aalajangiisarpoq.
Aalajangiineq eqqartuussisarneq nalinginnaasoq assigalugu qullersanut ingerlateqqinneqarsinnaanngilaq, aalajangiinerlu taanaaginnassalluni.
Tamat suliami eqqartuussivimmi suliami tamanut ammasutulli paasissutissanut takunnissinnaanissamut periarfissaqanngikkajuttarput.
Aatsitassanut naalakkersuisuusimasup Naaja Nathanielsenip oqaatigereernikuuaa ilimagalugu suliakkiisut Danmarkimi isumaqatigiissitsiniartarnermik eqqartuussivimmiit suliarineqarnissaanik kissaateqarneq itigartitsissutigineqassasoq.
- Aaqqiagiissitsiniartarfimmi suliarinninnissamut tunngavissaqanngissoraara. Greenland Mineralsip nunatsinni aatsitassamik piiaanissamut akuersissummik tunineqarsinnaanerlutik, uranilu pillugu inatsimmit, Inatsisartuni aalajangiussaasumit, killiliiffigineqarnerlutik, Danmarkimi aaqqiagiissitsiniartarfimmut isummerfigeqquaat. Uanga tamakkua atuuttut tamaasa eqqarsaatigalugit, suliassaq itigartitsissutigineqassasoraara, Naaja Nathanielsen KNR-imut marsi naalersoq oqarpoq.
Aaqqiagiisitsiniartarfimmi suliamut tunngasoq aporfiginagu Greenland Mineralsip piianissamut akuersissummik qinnuteqaataa suliarineqaannassasoq Naaja H. Nathanielsen ilanngullugu aamma erseqqissaavoq.
