Nunatsinnut EU-mit tapiissutit millionilikkaanik ikilisinneqarataannaasut
Ilinniartitaaneq EU-mit tapiissutinik milliuunit koruuninik arlalinnik ukiut arfineq-marluk ingerlanerini annaasaqarsinnaasoq, dr.dk allappoq.
Europakommissionip EU-mut 2021-mit 2027-mut pingaarnertut missingersuusiaq isumaqatigiissutigileruttorpaa.
Nunatsinnut tapiissutit 10 procentinik ikilinissaat maannamut siunniunneqarpoq. Tamannalu isumaqatigiissutigineqassappat, nunarput tapiissutinit ukiumut 24 millionit koruuninik annaasaqassaaq.
Tapiissutit ilinniaqqinnernut atorneqartartut
Tapiissutit Kalaallit Nunaannut aningaasalersuisarnermi atortumik taaneqartartut ullumi 237 millionit koruuniupput, ilinniartitaanermullu ilaatigut ilinniartitsisut siuttullu ilinniaqqinnerannut atorneqartarlutik.
Nunatta aningaasaliissutinit allanit tapisisarsinnaanissaa missingersuutinut isumaqatigiinniarnerni aamma siunniunneqarpoq.
Naalakkersuisut isumaqatigiinniartoqartillugu oqaaseqarusunngitsut, dr.dk allappoq. Nittartagalli Folketingimut ilaasortaq Inuit Ataqatigiinneersoq Aaja Chemnitz Larsen apersorpaa.
Danskit naalakkersuisuisa tapiissutit ikilisinnginnissaat anguniaraat
- EU-p tapiissut ikilisissappagit kingunerlorujussuarnissaa ernummatigaara. Suliniuterpassuit taamaatittariaqarsinnaassapput, ilinniartitaanerlu siunissami qaninnerusumi ungasinnerusumilu unammilligassaqalissaaq, Aaja Chemnitz Larsen dr.dk-mut oqarpoq.
Danskit naalakkersuisuisa tapiissutit ikilisinnginnissaat anguniaraat, Socialdemokraatit EU pillugu oqaaseqartittagaat, Lars Aslan Rasmussen dr.dk-mut oqarpoq.
