Folketingimit millionilikkuutaat inuuniarnikkut ajornartorsiortunut atorneqassasut
Kalaallinut ilaqutariinnut inissiisoqarneranut suliani, inuusuttunut angerlarsimaffeqanngitsunut aamma Redenimilu arnanut ikiorsiissuteqartoqangajalerpoq.
Danskit naalakkersuisuisa peqqinnissamut, isumaginninnermut suliffeqarnermullu (SSA-reserven) pillugu ukiumoortumik isumaqatigiissuteqaqqammerput. Suliniutit 2025-mit 2028-mut atuutissapput.
Tassanilu ilaatigut 7 millionit koruunit aaqqissuussinermut nutaamut innuttaasunut kalaallit tunuliaqutaqartut danskit oqartussaasuinik naapitsinerminni najorteqartarsinnaanissaannut immikkoortinneqarput.
IA-mit Aaja Chemnitzip (saamerleq) aamma Siumumit Aki-Matilda Høegh-Damip tamarmik Folketingimi ilaasortaasut aaqqissuussinerup kalaallinut ilaqutariinnut inissiinermut atatillugu suliani ikiuutaanissaa naatsorsuutigaat.
Taamaammat najorteqarnissamut aaqqissuussineq isumaqatigiinniarnermi immikkut pingaartinneqarpoq.
- Ilaqutariinnut inissiinerni sulianut atatillugu nukittorsaanissamut piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliniutaavoq, assersuutigalugu ukunani misissuisoqassagaangat. Angajoqqaat ullumikkornit ikiorneqarluarnerulernissaanut qulakkeerinissatsinnut suliassarpassuupput, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Danmarkimi kalaallit ilaqutariit meeraat inissinneqartut danskinut meeqqanut sanilliullugit tallimariaammik amerlanerupput.
Najorteqarnissamut aaqqissuussineq kiap isumagissaneraa politikerit maanna isumaqatigiinniutigissavaat.
- Danmarkimi aaqqissuussinermik immikkut ilisimasaqarluartumik paasisimasaqartumillu peqarnissaa pingaaruteqarpoq, kisianni aamma kalaallinik uuminnga tapersersorneqarnissamik ilitsersorneqarnissamillu pisariaqartitsisunik oqaatsitigut kulturikkullu paasisinnaasuunissaat, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Inuusuttunut inissiat
Tamatuma saniatigut nunatsinnit inuusuttunut Danmarkimi angerlarsimaffeqanngitsunut imaluunniit angerlarsimaffeqarunnaaratarsinnaasunut 10 millionit koruuninik immikkoortitsisoqarpoq.
Siumumeersup ilaasortap inuusuttut eqqortumik taperserneqartannginnertik pissutigalugu ikiorneqanngitsoortarnerarpai. Taamaammat inuusuttut isumaqatigiinniarnermi aamma immikkut pingaartinneqarput.
- Inuusuttorpassuit ilippanaateqarluarput, taakkulu inuunerminni nuannaarlutik ingerlariaqqinnissamut eqqortumik tapersersorneqarnissamik ilitsersorneqarnissamillu pisariaqartitsipput, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Aaja Chemnitzip oqarnera naapertorlugu aningaasat Danmarkimi inissianut nunatsinnit inuusuttunut piffissami najugaqarfigineqarsinnaasutut piareersimasussanut atorneqassapput.
- Inuussuttut angerlarsimaffeqanngitsunut najukkamiinnatik nammineq ineqalernissamut periarfissaqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, taanna oqarpoq.
Tamatuma saniatigut Redernemi kalaallit arnat pillugit suliniutit pitsanngorsarnissaannut 4,2 millionit koruuninik immikkoortitsisoqarpoq. Rederne tassaavoq arnanut akissarsiutigalugu atortittartuniittunut atornerluisuusunullu ikiuiffiit. Aaja Chemnitzimmi oqarnera naapertorlugu Redernemi atuisut ilarparujussui tassaapput arnat Kalaallit Nunaanneersut.
Nunatsinni suliniutinut millionit
Nunatsinnulli tunngatillugu aningaasat amerlanerpaartaat 15 millionit koruuniusut nunatsinni meeqqanut inuusuttunullu suliniutinut atorneqassapput.
Aningaasat suliniutinut sorlernut atorneqassanersut isumaqatigiissummi erseqqissumik allassimanngilaq.
Folketingimi amerlanerussuteqartut 80 millionit koruunit nunatsinni meeqqanut naapertuilluanngitsuliorfigineqarsimasunut atorneqarnissaat 2019-imi aalajangerpaat. Nunatsinni meeqqat inuusuttullu ilungersuasut pillugit suliniutit pitsanngorsarnerannut tapiissutissatut 18 millionit koruunit siorna immikkoortinneqarput.
Millionillillu taakku nunatsinni isumaginninnermik susassaqarfimmut aamma immikkoortinneqaqqittut 2019-imi tapiissutinut sivitsuinerusut, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Aki-Matilda Høegh-Dam sooruna danskit naalakkersuisui nunatta akisussaaffigisaanut nunatsinni isumaginnittoqarnermut aningaasanik immikkoortitsissasut?
- Danskit tungaanniit kunngeqarfiup suaniluunniit najugaqaraluaraanni assigiimmik inooriaaseqarnitsinnut takutitsinissamut kajuminneruvoq. Maanilu meeqqanut inuusuttunullu tunngatillugu unammillernartoqarpoq.
- Namminersulivittoqarnersoq immaqaluunniit qanoq pisoqaraluarpat assigiimmik naleqartitaqarutta immitsinnut ikioqatigiissinnaasugut naatsorsuutigaara, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Nunatta Danmarkillu sutigut suleqatigiissinnaanerat misissornissaa pingaaruteqartoq, Aaja Chemnitz isumaqarpoq.
- Isumaginnittoqarfik tamarmi unammillernartumik inissisimavoq, aamma politikerinit tamanna takuneqarsinnaasoq isumaqarpunga. Folketingimit akiorsinnaagukku taamaaliussaanga.
- Isumaqarpunga qanoq killiliitigissanerluta oqaluuserisariaqaripput. Suliarmi ukiorpassuarni ingerlanneqarpoq, taanna oqarpoq.
Aaja Chemnitz, qanoq killiliisoqarnissaa isumaqarpit?
- Isumaqarpunga nunatsinni tamanna oqaluuserineqartariaqartoq. Naalakkersuisut qallunaat naalakkersuisuinut qanoq oqariartuuteqarnera pineqartoq isumaqarpunga. Naalakkersuisut aningaasanik amerlanernit kissaateqarnertik maannamut takutippaat, qallunaallu naalakkersuisui tusarnaarput.
