Politikerit Amerikamiut sinnattuaqissutaat ussernartinngilaat

Nunarput USA-mi naalagaaffinngornissaa, USA-mi qaffasissumik inissisimasunit politikerinit qaqeqqinneqarpoq. Maani eqqarsalersitsivoq - nuannaarutaanngittumilli.

Allattoq Steve Pedersen Hinrup

novembarip 09-at 2024 14:23

Donald Trumpip USA-mi præsidentinngulernera arajutsineqarsimanavianngilaq.

Taama pisoqalernerata nunatsinnik 2019-imi pisiarinnikkumalluni neqerooruteqarnerminik uteqqiiumaarnersoq amerlasuut eqqoriartalerpaat.

Tamanna pillugu præsidentinngortussaq oqaaseqanngilaq. USA-milu inatsisartut aappaanni Kongressimi ilaasortaq republikanerineersoq Mike Collins marlunngormat qinersineq nammasseqqammiinnartoq qinersinnerup inernera inuit aattaveqatigiisttarfiatigut X-ikkut oqaasertalerpaa.

Taassumali saqqummiussaani nunat assigannik, USA-mi nunat immikkoortuanik nutaamik - Kalaaat Nunaannik ilaqartumik, ilanngusssisimavoq.

Collinsip aamma "Project 2029" allappaa. Tamannalu Kalaallit Nunaata USA-mi 2029-mi naalagaaffinngorsimanissaanik isumalersorneqarsinaavoq.

Taamaattoqanngilaq

Republikanerilli politikerip partiimit namminersulivikkusunnerpaamit, Naleramit tapersersorneqarnissani naatsorsuutigissanngilaa.

Nunattami USA-mut ilanngunneqarnissaa, siulittaasup, Pele Brobergip soqutigisarinngilaa.

- Tassa qanorluunniit taanna pinavianngilaq. Naleqqamiillu naatsorsuutiginngilarput namminiilivinniarneq akuerineqassappat, qinigaaffiup tulliani mumisitsisoqassappat, taava qallunaat amerikamiunik taarserlugit eqqarsariartoqassasoq. Taamaammat tungitsinniik takorluunngiivipparput amerikamut taamatut pulanissaq, suleqateqarsinnaavugut kisianni taamatut pulanavianngilagut, taanna oqarpoq.

Nunarput USA-mut ilanngunnissaa, Pele Brobergip ersarissumik akerlilerpaa. 'Free association'-imulli isumaqatigiissusioornissaq misissorneqartariaqartoq, tamannalu namminersulivinnissamut sinnattoqarnermut aporfiliinngitsoq, Pele Broberg oqarpoq. Qallunaat Nunaat qinigassatut piukkunnartutut toqqarpaa. Tamannali ajornassappat USA toqqassallugu kajuminnartuusoq.

- Amerikamiut inatsisaata ataanniissanngilagut. USA-mit ikiorneqarluta nunatut namminersulivissaagut. Taamaalilluta ullumi nalunngisatsitulli akeqanngitsumik nakorsiarnerit- atuarnerlu ingerlanneqarsinnaassapput, saniatigullu Amerikap Avannaanut attaveqarluarnerulissaagut.

Free association sunaana?

Free association politikkikkut inatsisitigullu isumaqatigiissutaavoq, tamanna sorsunnersuup kingulliup kingorna nunasiaateqartarnerup atorunnaarsinneqarnissaanik FN-imit atuuttussanngortinneqarluni.
Isumaqatigiissut tamanna naalagaaffiit marluk akornanni suleqatigiinnermik kinguneqartarpoq. Oqartussaaffiit naalagaaffiup imaluunniit nunap nukissaqarfiginngippagit imaluunniit akissaqartinngippagit nunap allap akisussaaffigilersinnaallugit. Assersuutigalugu sakkutooqarneq.
Nunasiaateqarsimasup nunasiaataasullu akornanni free association atorneqakkajuppoq.
Nunat suleqatigiit tamarmik immikkut tunngaviusumik inatsiseqartarput tamarmillu assigiimmik inatsisitigut atuutsitsisusussaatitaallutik.
Free association atorlugu isumaqatigiissutit sinaakkutaat assigiinngissinnaapput. Taamaattoqartillugu nunat marluusut isumaqatigiinniarnermi angusaat apeqqutaalluni.
Naalagaaffiit tallimat free association atorlugu isumaqatigiissuteqarput tassaasut: Cookøerne, Mikronesien, Marshalløerne aamma Palau. Taakku tamarmik USA-mik isumaqatigiissusiorsimasuullutik.
Tusarfiit: DIIS, Ilisimatusarfik,Kalaallit Nunaata tunngaviusmik inatsisissaata siunersuutaanit.

Allisiguk

Namminersulivinnissaq siulliussasoq

Nunatta siunissami nunarsuarmi qanoq inissisimassanera nunatsinni tamat isumaat malillugu aalajangerneqassasoq, naalakkersuisut KNR-imut oqarnikuupput.

- Uagut nunarsuarmi inissisimanerput aallaavigalugu nunatut ataatsimoorussamik nalilersukkamillu qanoq suleriaqqinnissamik inissisimanissaq pingaaruteqartorujussuusoq, inuttut ataasiakkaatut politikkimi isummat pivallaarnagit, nunatulli ataasiusutut nunatta pingaarnerpaamik soqutigisaanik aallutaqarnissaq, aamma taassuma pitsaasumik inissinneqarnissaa tamanit qitiusutut inissisimatinneqartariaqarpoq, nunanut allanut naalakkersuisoq oqarpoq

Demokraatini siulittaasoq, Jens Frederik Nielsen, aamma oqaloqatigaarput. Taassumalu isumaliutersuut illikartippaa. Allanimmi aalajangiinnginnermi nunatta namminersulivinnissaanut piareersarnissaq ukkatareqqaarusuppaa.

- Politikeritut akisussaassusilittut soorunami imarisai apuuppata taakkua eqqartukuttoorsinnaavagut. Kisianni tunngaviusumik maannakkut naalagaaffeqatigiinnerup iluaniilluta, nunatut nammineq piareersarnerup ingerlannera toqqammavingalugu uagut sulissaagut, taanna oqarpoq.

Taamaatut isikkoqartillugu nunatta USA-mi nalagaaffiit 52-erilernissaat nunatta politikeriinit taperserneqarnianngikkallassaaq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.