Aaja Chemnitz Larsen: Folketingimi sunniuteqarsinnaaneruvunga
Folketingimi ukiuni sisamani suleqqinnissaq.
Aaja Chemnitz Larsen siunissamut taama neriuuteqarpoq.
Inuit Ataqatigiinneersoq Folketingimut qinigassanngorteqqinniarpoq. Christiansborgimi ukiuni pingasuni ulapputeqareerluni taama aalajangerpoq.
Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaaliaani siulittaasup tulliatut aamma Inatsiseqarneq pillugu ataatsimiititaliami Illersornissamullu ataatsimiititaliami ilaasortatut, 40-nik ukiulik Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq nunatta Danmarkimi politikkikkut oqaluuserisassanngortinneqarnissaa 2015-imiilli suleqataaffigisimallugu.
AAMMA ATUARUK Aaja Folketingimut qinigassanngorteqqinniartoq
- Arlalinnik annertuunik angusaqarsimallunga takusinnaavara, ilaatigut illersornissaq pillugu isumaqatigiissummut aamma kalaallit Danmarkimi inooqataanikkut ajornartorsiutillit pillugit. Nunatta sinniisoqarluarnera sunniuteqartupilussuusoq takusinnaavara, KNR-imut oqarpoq.
Partii piinnarnagu politikki pingaarnerutillugu
Aaja Chemnitz Larsen Inatsisartunut 2014-imi qinigaavoq, 2015-imilu Folketingimut qinigaangami sulinngiffeqarnissani qinnuteqaatigaa. Inatsisartunullu upernaaq qinersisoqarmat piffissaq nukissallu pissutigalugit piqingassanngorteqqinngilaq.
- Inatsisartunut qinersisoqartussanngormat misigisimavunga inatsisartut assigiinngitsut marluusut akornanni naamaginartumik agguataarsinnaanagit, taamaattumillu nukikka ataasiinnarmut atorusunneruakka.
Folketingilu toqqarpaa. Tassanili aallaqqaammut matut matoqqasut isumaqatigiinniarnernullu aggersarneqanngitsoortarneq misigisarpaa, ilaasortammi Atlantikup avannaaneersut peqataatinneqarnerat ileqqorineqanngimmat.
AAMMA ATUARUK Folketingip Nunarput pillugu ataatsimiititaliaaneersut nunatsinni paasisassarsiortut
Peqataatinneqanngikkaluarlunilu Christiansborgimilu sulinermi oqallinnerit sakkortusaraluartut, misigisimavoq Christiansborgimi suleriaaseq Inatsisartunut naleqqiullugu angusaqarfiunerusartoq.
- Nunatsinni partiilersornerujussuaq atuuttoq misigaara, soorunami aamma Christiansborgimi taamaattoqarpoq. Partiilli akimorlugit imminut naalaartoqartarnera politikkikkut ileqqorineqartoq paasivara, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq nangillunilu:
- Misigisimavunga maani (Folketingimi, aaqq.) sunniuteqarsinnaanerullunga. Malugisinnaavara Folketingimi politikkikkut kulturerineqartumi - uanga peqqissaartumik, pilersaarusiukkamik tunngavilersuillungalu uppernarsaatitalimmik politikkikkut oqariartuuteqartarnera - ataqqineqartupilussuusoq.
Qineqqusaarutissani suli saqqummiutingikkai
Inatsisinik atuutsinermut eqqartuussiveqarnermullu suliassaqarfik kiisalu kalaallit nunatsinni Danmarkimilu inooqataanikkut atugaat Aaja Chemnitz Larsenip qinigaaffimmi matumani pingaarnertut suliniuteqarfigai.
Folketingimulli qinersinissamut suut pingaarnertut anguagarissanerlugit maanna oqaatigerusunngikkallarpaa. Inuit Ataqatigiimmi Folketingimut qinersinissamut sassartitassani pisortatigoortut saqqummiuteqqaartussaassavaat.
AAMMA ATUARUK Folketingip Nunarput pillugu ataatsimiititaliaaneersut nunatsinni paasisassarsiortut
- Inuit Ataqatigiit iluanni suleriaaseqarpugut, kikkut sassartitassatut toqqarneqarnissaannut, aammali qinigassanngortittut pingaartitaminnik piffissanngorpat saqqummiussinissaannut periarfissiisumik.
Folketingimut kingusinnerpaamik 2019-imi juunip 17-iani qinersisoqassaaq.
Folketingimut ilaasortat nunatsinneersut aappaat Aleqa Hammond Nunatta Qitornaaneersoq qinigassanngorteqqinniarnersoq KNR-imit apeqqutiginiaraluarparput. Taannali KNR-ip saaffiginnissutaanut suli akissuteqanngilaq.
