Europa Parlamentimi ilaasortat arlallit aqagu nunatsinnukassapput. Moderateriniit Stine Bosse, Morten Løkkegaard, Sigrid Friis aamma liberalit gruppiata Renew Europesit præsidentiat Valerie Hayer.

Taakku pilersaarput. Tassa nunatsinni angalallutik inunnik namminneq oqaloqateqarniarput.

- Kalaallit Nunaata siunissaa kalaallit namminneq aalajangissavaat. Piffissaq inuuffigisarput kisimiinnissammut ajornakusoorpoq. Nunanut tamanut taamaappoq. Taamaammat Kalaallit Nunaat peqatigalutigu Danmarkimi, EU-mi Europamilu takutissavarput, Stine Bosse tusagassiorfinnut nalunaarummi issuarneqarpoq.

Taanna Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiini marlunni ukiuni qulini siulersuisuniinnikuuvoq.

Naalagaaffeqatigiit tamarmik ulapputeqisut

USA-p præsidentiata Trumpip Kalaallit Nunaannik aqutsilernissamik takorluugatoqqani qaqeqqeqqammerpaa. Taassuma Kalaallit Nunaat pisiarerusullugu 2019-imi oqaatigaa, tamanna Danmarkimit aamma nunatsinnit toqqaannaq itigartitsissutigineqarpoq.

Donald Trump Junior angummi timmisartuanik Nuummut januaarip arfineq-aappaani tikippoq. Assi © : KNR / Irene Jeppson

Trump præsidentip illorsuani Det Hvide Husimi allaffigiligassaminut suli inginnaniluunniit, Kalaallit Nunaannut tunngatillugu takorluukkaminik oqaaseqaqqippoq.

Taanna ”nunami sillimaniarneq nunarsuarmilu eqqissineqarnissaa pissutigalugu USA-p Kalaallit Nunaannik piginninnissaa aqutsinissaalu pingaaruteqarluinnartoq”, inoqutinut nammineq attaveqaatiutimini Truth Socialimi siorna decembarip 23-ani allappoq.

Taanna juullimut Truth Socialimi juullerujussuarmi inuulluaqqussuteqarluni allappoq – maannalu januaariuvoq sumilu tamani ulapputtoqarluni.

Naalakkersuisut siulittaasuata Múte B. Egedep (IA) kalaallit danskiorusunnatillu amerikamioorusunngitsut – kalaalliorusuttullu arlaleriarluni oqaatigaa. Taassumalu ”maanna ataatsimuussasugut” oqaatigeqattaarpaa. Erfalasutta nunarput tamakkerlugu amuneqarnissaa tallimanngormat aamma kaammattuutigaa.

Múte B. Egedep kalaallit namminneq siunissaminnik aalajangiisussaanerannik oqaasii Danmarkip ministeriunerata Mette Frederiksenip aamma ilaleqattaarpai –  Europamilu nunat arlallit naalakkersuinikkut siuttui tamatumani aamma suleqatiseralugit. Danmarkimut tapersiisoqaqqullugu taamaaliorpoq.

Akuliuttut

Trumpip Kalaallit Nunaannik aqutsilerusulluni sapaatiummat unnukkut oqaatigeqqippaa. Taanna præsidentip timmisartorsuanik Air Force Oneimik Las Vegasimit Miamimukartilluni taama oqarpoq, Kalaallit Nunaatalu pisiarineqarsinnaaneranik itigartitsineq akueriumanerini taamani aperineqarpoq.

Trump immiussami tusagassiorfimmit Forbesimit siammarterneqartumi ima issuarneqarpoq:

- Kalaallit Nunaat pillugu apeqqut uagut peqatigaluta aaqqiivigineqarumaarpoq ("Greenland will be worked out with us").

- Nuna taanna pigilissagipput upperaara, taanna oqarpoq ilanngullugulu oqaatigalugu Kalaallit Nunaata inui 57.000-ingajalluinnaasut "uagutsinniikkusuttut ".

Europa Parlamentimilu politikerit suliamut tassunga maanna tassa aamma akuliupput. Taakkua nunatsinni suliffeqarfinnut assigiinngitsunut, Ilisimatusarfimmut pulaassapput, aamma EU Kommissionip nunatsinni allaffiata pisortaa, Múte B. Egede aamma Inatsisartut siulittaasuat Mimi Karlsen (IA) ataatsimeeqatigissavaat.

EU-p Issittumi periusissiaata qanoq isikkoqarnissaanut paasisassarsiussallutik, taakkua tusagassiorfinnut nalunaarummi allapput.

EU, Danmark aamma Kalaallit Nunaat sivisuumik suleqatigiipput, pingaartumik ilinniartitaanermi, ilisimatusarnermi, aalisarnermi aamma piujuartitsineq tunngavigalugu pisuussutinik atuinermi aatsitassarsiornermilu. Atassuteqaatit taakku nunatsinnut EU-mullu iluaqutaasumik qanoq iliorluta suli qaninnerulersissinnaanerivut politikerit angalanerminni tusarniaaffigissavaat.

Tamatuma saniatigut Renew Europep Europa Kommissionip atassuteqaatinik taakkuninnga pitsanngorsaanissaa kaammattuutigaa.