Marta Abelsen: Danmarkimut kissaatit tunniuppagut - qanoq aningaasartaqartiginissaa suli oqallisigisassaavoq
Nunatsinni meeqqat inuusuttullu kinguaassiutitigut naapertuilluanngitsuliorfiusimasut ikiornissaannut atugassanik ikiuigasuarnissamut aningaasaateqarfimmut danskit naalagaaffianit 80 millionit koruunit Kalaallit Nunaatalu karsianit 20 millionit koruunit aningaasaliissutaassapput.
Inuit Ataqatigiinnit Folketingimut ilaasortap, Aaja Chemnitz Larsenip isumassarsiaani aningaasanut naatsorsuutit taama isikkoqarpoq.
Danmarkilli nunatsinni isumaginninnermut ikiuunnissaata aningaasanik qanoq naleqarnissaata oqallisiginnissaa siusippallaarujussuarpoq.
AAMMA ATUARUK Martha Abelsen danskit ministeriinik ataatsimeeqateqartoq
Isumaginninnermut inatsiseqarnermullu naalakkersuisoq, Martha Abelsen (S) danskit isumaginninnermut nunamullu namminermut ministerianik, Astrid Kragimik (S) sapaatip akunnerani matumani ataatsimeeqateqareerluni taama oqarpoq.
- Kalaallit Nunaata Danmarkillu qanoq tapiissuteqartigimissaat qanorlu inerneqanissaa piffissami matumani naluara.
- DR Tasiilaq pillugu piviusuinnik tunngaveqartumik “Byen hvor børn forsvinder”-imik taallugu isiginnaagassiorpoq.
- Tasiilami meeqqat pingasuugaangata ataatsip kinguaassiutitigut atornerlugaasimasarnera meeqqallu marluugaangata ataatsip kommunip isumaginnittoqarfianut suliassanngortinneqarsimanera piviusulersaarummi saqqummiunneqarpoq.
- Piviusulersaarutip kingunerisaanik Tasiilami nunattalu sinnerani isumaginninnikkut ajornartorsiutit kingumut oqallissaaqqilerput.
- Illuatungiliuttut partiillu tapertaasut Demokraatit aalajangiiffigisassatut siunnersuummik maajip 22-ani pingasunngornermi saqqummiussipput: Naalakkersuisut isumaginninnikkut ikiorneqarnerunissamik Danmarkimut noqqaassuteqarnissaat piumasaqaatigaat.
- Taamatut piumasaqaateqartoqarnera Naalakkersuisut ataasinngornermi maajip 27-anni tunniutiinnarfiigaat.
- Naalakkersuisup, Martha Abelsenip danskit isumaginninnermut nunamullu namminermut ministeriat aamma inatsiseqarnermut ministeriat Danmarkimit ikiorneqarnerup qanoq ittuunissaa pillugu juulimi sapaatip akunnerani siullermi ataatsimeeqatigai.
Nunatsinni isumaginninnermi susassaqarfimmi ajornartorsiutit pillugit ataatsimiinneq Astrid Kragip danskit isumaginninnermut nunamullu namminermut ministeriatut atuunnermini ataatsimiinnerisa siullerpaaraat. Naalakkersuisulli pinasuartumik ikioqquneranut akuersorpoq.
Danskilli tapersiisinnaanerisa aningaasanik qanoq naleqarnissaanik tigussaasaumik oqarsinnaanngilaq. Tamanna Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa akornanni qaammatini tulliuttuni isumaqatigiinniarnerisigut pissaaq.
- Tamaanga suli killinngilluinnarpunga. Kalaallinit suleqatinnit paasissutissarsilluarsoraanga ajornartorsiutillu qanoq ilungersunartiginera ataatsimut paaseqatigiissutigalutigu. Taava tassangaanniit ingerlaqqissaagut, Astrid Kragh oqarpoq.
Abelsen: 'Malinnaasinnaajunnaaqqagatta'
Inatsisartuni amerlanerussuteqartut Naalakkersuisut isumaginninnermut atatillugu Danmarkimit ikioqqunissaq kimigiisissutigereeraallu taama ataatsimiittoqarpoq.
AAMMA ATUARUK Martha Abelsenip ikiuiniarnera kigaappallaarpoq
Tamannalu Tasiilami atugassarititaasut pingaartumik meeqqanut inuusuttunullu imaannaanngitsut TV-kkut aallakaatitassiap “Byen hvor børn forsvinder”-ip takutereeraalu pivoq.
Namminersorlutik Oqartussat kommunillu isumaginninnermut akisussaaffik, nunatta 1980-imili tigusaa, nammassinnaasimanngikkaat, Martha Abelsenip nassuerutigaa.
AAMMA ATUARUK Kalaallinut inooqataanikkut ajornartorsiortunut aningaasaliissutit attatiinnarneqartut
- Taama sumiginnaatigisoqartillugu taamalu ineriartortoqartillugu isumaginnittoqarfimmi malinnaasinnaasimanngilagut. Taamaammat assigiinngitsutigut kinguaattooqqasoqarpoq tamannalu soorunami isummanik allannguiffiusariaqarpoq. Ikioqqunermik kissaateqarneq nammineq pilersorsinnaanissatsinnut namminerlu akisussaaqataanissatinnut pitsanngorsaataassapput, Martha Abelsen oqarpoq.
Tasiilami pigisaanilu kinguaassiuutitigut pinerliinerit ukiut pingasut kingulliit ingerlaneranni 193-it nalunaarutigineqarput.
Meeqqanut kinguaassiuutitigut atornerluinerit 20-t siorna nalunaarutigineqarput.
Tasiilami pigisaanilu meeqqanut kinguaassiuutitigut pinerluttuliornerit 15-it maanna suliarineqarput.
Meeqqat illersuisuata aamma nalunaarutigaa nalunaarutigineqarsimanngitsut amerlasoorujussuusut.
Agguaqatigiissillugu meeqqat pingasuugaangata ataaseq kinguaassiutitigut atornerlugaasarpoq, meeqqallu marluugaangata ataaseq kommunemi isumaginninnikkut suliassaasarpoq.
Taassuma Nunatsinni isumaginninnermi atorneqarsinnaasut tamarmik atorneqartut, taamaakkaluartorli akisussaaffimmik kommuninilu sulisut piginnaasaannik kivitsinissamut naammanngitsut erseqqissaatigaa.
Danskit nakkutiginnittut - Nunarpulli aalajangiisoq
Naalagaaffiup tapiissutaasa 3,8 milliardit koruuniusut saniatigut Namminersorlutik Oqartussat danskit aningaasaliissutaannit ukiuni makkunani 2020-p tungaanut ukiumut 2,2 millionit koruuninik tapersiissuteqarfigineqartarput.
Aningaasat taakku Namminersorlutik Oqartussat Danmarkimi Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup suleqatigineratigut nalunaajartussavaat.
Danmarkilu nutaamik annerusumillu aningaatigut ikiorsiisoqaruni, aningaasanut nakkutiginnissappat, Martha Abelsenip ammaffigaa - tamannali ataatsimik piumasaqaatitaqarpoq:
- Kalaallit Nunaat uani siuttuusussaavoq. Ikiorsiinerli avataaneerpoq - tamannalu nuannaarutigaarput - tamannali kalaallit piumasaqaataanik tunngaveqassaaq, Martha Abelsen DR-imut oqarpoq.
Ilanngutassiaq DR Nyhederip suleqatigineratigut suliaavoq.
