Danmarkimit taarsiiffigineqarnissamik itigartinneqartut: Anneruniarnerullunilu ataqqinninnginnerusoq

Ataataasunit tammartunit meeraapput. Klaus Frederiksenilu allat 25-t peqatigalugu Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit eqqartuussivik aqqutiginissaanut maanna piareerput.

Allattoq Christine Hyldal, Ann-Sophie Greve Møller

marsip 31-at 2023 16:10

Pakatsinaq. Kisianni ilioriusissaarunnerunngilaq.

Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-t pillugit oqaaseqartartoq, Klaus Frederiksen ippassaani nutaarsiassap alianartup kingorna oqarpoq. Danskimmi naalagaaffiata taakku pillugit suliap pisoqalivallaarsimanera pissutigalugu taarsiiffigineqarnissaat itigartitsissutigaa.

- Pakatsivunga. Taarsiiffigineqarnissaq naatsorsuutigalugulu neriuutigigaluarpara, Klaus Frederiksen KNR-imut oqarpoq.

Tupaallaatigiviuk?

- Tupaallaatiginngilara. Periarfissaasoq ilisimareerpara. Danskilli naalagaaffiata eqqartuussivimmi suliamik aallartittoqarnissaa pinaveersaassagaa naatsorsuutigigaluarpara.

Ataataasut tammartut

Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-t danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut siorna juunimi sassaqquaat. Taakku ilaqutaqarnissamut pisinnaatitaaffitsik innarlerneqarsimasoraat – taakkulu tamarmik immikkut 125.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissaminnik piumasaqaateqarput.

Taakku ataatsimoorlutik danskit naalagaaffiannit 3.250.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissaq piumasaraat.

Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq

- Nunatsinni inatsit malillugu meeqqat nunatta kitaani 1963-p siorna nunattalu sinnerani 1974-p siorna uersakkat ataataminnik ilisimanninnissamut, kingornussinissamut imaluunnit ataatami naggataannik naggateqarnissamut pisinnaatitaaffeqanngillat.

- Børne- og Socialministeriet-miit 2016-mi nalunaarusiami erserpoq piffissami 1911-miit 1974-imut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut inuit 8000 missaanniittut.

- Nalunaarusiaq taanna naapertorlugu 2016-imi inatsisitigut ataataqanngistut 5000 missaanniipput.

- Katuffik Ataata inatsisitigut atataqanngitsunut 2010-mi pilersineqarpoq.

- 2014-imi inatsisitigut allannguineqarpoq imaalerlugu inatsisitigut ataataqanngitsut periarfissillugit ataatassarsiuisinnaalersillugit ataataminnillu kingornussisunngortissinnaalerlugit, kingornussassat agguaanneqareeersimanngippata.

- Inatsimmik allannguisoqartinnagu taamanikkut Naalakkersuisut aamma Grønlandsudvalgip kissaatigaat inatsisitigut ataataqanngitsut kingornussisussaanngitsut aningaasatigut taarsiiffigineqassasut. Taamani danskit naalakkersuisuinit itigartitsissutigineqarpoq.

- Aningaasaqarnermut 2019-imut inatsimmi inatsisitigut ataataqanngitsunut suliniutinut atugassat koruunit 4,7 milliuunit immikoortinneqarput 2019-2023-mut paasissutissiinermut suliniutinut, katsorsarneqarnissamut suliniutinut aamma inatsisitigut siunnersorneqarnermut atugassat.

- Inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiannit utoqqatserfigineqarlutillu taarsiivigineqarusuttut qaammammi matumani siusinnerusukkut saqqummiunneqarpoq. Taakku Mads Pramming eqqartuussissuserisorat.

Paasissutissarsiffik: Folketinget, Børne- og Socialministeriet, KNR.gl

Allisiguk

Inatsisitigut ataataqanngitsut kalaallit, danskit, amerikamiut allallu tikittut kalaallit arnartaasalu 1950-ikkut 1960-ikkullu ingerlaneranni meerartaaraat.

Tamatuma kingorna angutit tammarput. Meeqqat ataatavimminnik ilisimanninnissamut pisinnaatitaaffeqaratik peroriartorput, taamaammat aamma kingornussinissamut ataatamilu naggataannik naggateqarsinnaanermut pisinnaatitaaffeqanngillat.

Tamanna meeqqanut tusindilikkaanut nunatta kitaani 1963-ip siornatigut aamma nunatta sinnerani 1974 sioqqullugu inunngorsimasunut piviusuuvoq. Tamannalu Danmarkimi meeqqat 1930-kkunnili pisinnaatitaaffigilernikuuaat.

Naalagaaffiup eqqartuussivilersuunnissaanut piareersartut

Taamaammat inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiat inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimasoraat.

Suliarli Klaus Frederiksenimut allanullu 25-nut tamaannga killeqanngilaq. Aamma naak taarsiissuteqartoqarnissaanut itigartitsisoqaraluartoq.

Suliap eqqartuussivitsigoortinnissaanut danskillu eqqartuussivimmi naapinnissaanut piareersimavit?

- Piareersimavunga. Eqqartuussiviit qullersaappat imaluunniit Inuit pisinnaatitaaffii pillugit eqqartuussiviuppat tamanna piareersimaffigaara, Klaus Frederiksen oqarpoq.

PISOQALISOORNISSAMUT PIFFISSAP KILLINGA SUUA?

Pisoqalisoornissamut piffissap killinga tassaavoq inatsisitigut ataataqanngitsut taarsiissuteqartoqarnissaanik piumasaqarsinnaanngitsut.
Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu inatsisitigut ataataqanngitsut 1970-ikkunni imaluunniit 80-ikkunnit – imaluunniit kingusinnerpaamik 2017-imi tassa inatsisip allanngortinneqarneranit ukiut pingasut qaangiuttut taarsiissuteqarnissamik piumasaqartussaagaluartut naalagaaffik isumaqarpoq.
2014-imimi inatsisip allannguutaa atulersinneqarpoq, taakku taamaalillutik ataatassarsiuussinermik suliamik aallartitaqarsinnaalerlutillu ataataminnit kingornussisinnaalerput.
Pisoqalisoornissamut piffissap killinga danskit inatsisaanni ukiunik pingasunik sivisussuseqarpoq.

Allisiguk

Taakkuli eqqartuussissuserisuat, Mads Pramming Isumaginninnermut ministereqarfiup itigartitsissummut nassiussaanut akissuteqaqqaarniarpoq.

- Naalagaaffiup suliaq oqaloqatigiinnikkut aaqqiivigerusunnagu kalerriutigaa, kisianni eqqartuussivimmi aaqqiiviginiarniarpaa oqarlunilu inatsisitigut ataataqanngitsut taarsiivigineqarnissamut piumasaqaataat pisoqalereersimasoq, eqqartuussissuserisoq KNR-imut ippassaq oqarpoq.

Oqaluttuarisaanermi pingajussaa pisoq

Klaus Frederiksenillu tamanna isumaqatigaa:

Naalagaaffiup taarsiissuteqarusinnginnera qanoq takussutissiisoraajuk?

- Anneruniarneq, ataqqinninnginneq. Innuttaasunut killuussisoq, taanna oqarpoq.

Kisianni suliaq pisoqalereerpoq. Tunngavilersuut taanna qanoq eqqarsaatigaajuk?

- Paasisinnaanngilara. Peqatigiiffipput 2010-mi pilersinneqarpoq. Kisianni oqaatigisinnaavara ilaasortat taarsiissuteqartoqarnissaanik qinnuteqartoqassanersoq pillugu isumaqatigiinnginnikuummata.

Mads Pramming Meeqqanut misileraatigineqarsimasunut siorna utoqqatserfigineqartunut aamma eqqartuussissuserisuunikuuvoq.

Meeqqat misileraatigineqarsimasut Danmark eqqartuussisunut aamma sassaqqullugu taarsiissuteqartoqarnissaanik piumasaqarput. Naalagaaffiup piumasaqaat akueraa meeqqallu misileraatigineqarsimasut tamarmik immikkut 250.000 koruuninik taarsiiffigineqarput – taamaammat suliaq eqqartuussivitsigoortinneqanngilaq.

Nunatta oqaluttuarisaanerani Danmark pingajussaanik eqqartuussivilersuunneqarlunilu taarsiissuteqaqquneqarpoq. Pituffimmi innuttaasut 1953-imi pinngitsaaliissummik nuutsinneqarnertik naammagittaalliutigaat, taakkulu 1999-imi ataatsimoorlutik 500.000 koruuninik taarsiivigineqarput, tullissaani Meeraanermini misileraatigineqarsimasut 2022-mi eqqartuussivilersuussipput.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.