Danmarkimit taarsiiffigineqarnissamik itigartinneqartut: Anneruniarnerullunilu ataqqinninnginnerusoq
Pakatsinaq. Kisianni ilioriusissaarunnerunngilaq.
Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-t pillugit oqaaseqartartoq, Klaus Frederiksen ippassaani nutaarsiassap alianartup kingorna oqarpoq. Danskimmi naalagaaffiata taakku pillugit suliap pisoqalivallaarsimanera pissutigalugu taarsiiffigineqarnissaat itigartitsissutigaa.
- Pakatsivunga. Taarsiiffigineqarnissaq naatsorsuutigalugulu neriuutigigaluarpara, Klaus Frederiksen KNR-imut oqarpoq.
Tupaallaatigiviuk?
- Tupaallaatiginngilara. Periarfissaasoq ilisimareerpara. Danskilli naalagaaffiata eqqartuussivimmi suliamik aallartittoqarnissaa pinaveersaassagaa naatsorsuutigigaluarpara.
Ataataasut tammartut
Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-t danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut siorna juunimi sassaqquaat. Taakku ilaqutaqarnissamut pisinnaatitaaffitsik innarlerneqarsimasoraat – taakkulu tamarmik immikkut 125.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissaminnik piumasaqaateqarput.
Taakku ataatsimoorlutik danskit naalagaaffiannit 3.250.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissaq piumasaraat.
Inatsisitigut ataataqanngitsut kalaallit, danskit, amerikamiut allallu tikittut kalaallit arnartaasalu 1950-ikkut 1960-ikkullu ingerlaneranni meerartaaraat.
Tamatuma kingorna angutit tammarput. Meeqqat ataatavimminnik ilisimanninnissamut pisinnaatitaaffeqaratik peroriartorput, taamaammat aamma kingornussinissamut ataatamilu naggataannik naggateqarsinnaanermut pisinnaatitaaffeqanngillat.
Tamanna meeqqanut tusindilikkaanut nunatta kitaani 1963-ip siornatigut aamma nunatta sinnerani 1974 sioqqullugu inunngorsimasunut piviusuuvoq. Tamannalu Danmarkimi meeqqat 1930-kkunnili pisinnaatitaaffigilernikuuaat.
Naalagaaffiup eqqartuussivilersuunnissaanut piareersartut
Taamaammat inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiat inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimasoraat.
Suliarli Klaus Frederiksenimut allanullu 25-nut tamaannga killeqanngilaq. Aamma naak taarsiissuteqartoqarnissaanut itigartitsisoqaraluartoq.
Suliap eqqartuussivitsigoortinnissaanut danskillu eqqartuussivimmi naapinnissaanut piareersimavit?
- Piareersimavunga. Eqqartuussiviit qullersaappat imaluunniit Inuit pisinnaatitaaffii pillugit eqqartuussiviuppat tamanna piareersimaffigaara, Klaus Frederiksen oqarpoq.
Taakkuli eqqartuussissuserisuat, Mads Pramming Isumaginninnermut ministereqarfiup itigartitsissummut nassiussaanut akissuteqaqqaarniarpoq.
- Naalagaaffiup suliaq oqaloqatigiinnikkut aaqqiivigerusunnagu kalerriutigaa, kisianni eqqartuussivimmi aaqqiiviginiarniarpaa oqarlunilu inatsisitigut ataataqanngitsut taarsiivigineqarnissamut piumasaqaataat pisoqalereersimasoq, eqqartuussissuserisoq KNR-imut ippassaq oqarpoq.
Oqaluttuarisaanermi pingajussaa pisoq
Klaus Frederiksenillu tamanna isumaqatigaa:
Naalagaaffiup taarsiissuteqarusinnginnera qanoq takussutissiisoraajuk?
- Anneruniarneq, ataqqinninnginneq. Innuttaasunut killuussisoq, taanna oqarpoq.
Kisianni suliaq pisoqalereerpoq. Tunngavilersuut taanna qanoq eqqarsaatigaajuk?
- Paasisinnaanngilara. Peqatigiiffipput 2010-mi pilersinneqarpoq. Kisianni oqaatigisinnaavara ilaasortat taarsiissuteqartoqarnissaanik qinnuteqartoqassanersoq pillugu isumaqatigiinnginnikuummata.
Mads Pramming Meeqqanut misileraatigineqarsimasunut siorna utoqqatserfigineqartunut aamma eqqartuussissuserisuunikuuvoq.
Meeqqat misileraatigineqarsimasut Danmark eqqartuussisunut aamma sassaqqullugu taarsiissuteqartoqarnissaanik piumasaqarput. Naalagaaffiup piumasaqaat akueraa meeqqallu misileraatigineqarsimasut tamarmik immikkut 250.000 koruuninik taarsiiffigineqarput – taamaammat suliaq eqqartuussivitsigoortinneqanngilaq.
Nunatta oqaluttuarisaanerani Danmark pingajussaanik eqqartuussivilersuunneqarlunilu taarsiissuteqaqquneqarpoq. Pituffimmi innuttaasut 1953-imi pinngitsaaliissummik nuutsinneqarnertik naammagittaalliutigaat, taakkulu 1999-imi ataatsimoorlutik 500.000 koruuninik taarsiivigineqarput, tullissaani Meeraanermini misileraatigineqarsimasut 2022-mi eqqartuussivilersuussipput.