Danmarkimi kommune kalaallinut angajoqqaanut nalileeriaasiusumik atorunnaarsitsivoq

Kalaallit angajoqqaat Esbjergip Kommuneani meeqqanik angerlarsimafiup avataanut inissiinissamik suliani angajoqqaat meeqqamik paarsinissaminnut piginnaasaannut nalilersuinermi periutsit allanngortinneqassapput.
Esbjergip Kommunea meeqqamik inissiisarneq pillugu, angajoqqaat meeqqamik paarsinissaannut piginnaasaannik naliliisarneq pillugu sakkortuumik issornartorsiuivoq. Assi © : Flickr/Sergio Santos
juunip 28-at 2024 07:32

Tarnip pissusiinik ilisimasallit, apersuisinnaapput, oqaloqatiginnissinnaapput nakkutiginnissinnaallutillu - kisianni kalaallinut angajoqqaajusunut nalilersuineq isornartorsiorneqartartoq atorsinnaanngilaat, Esbjergip kommuneani taama aalajangerpungut, Esbjergip kommuneani Innuttaasoqarnermut suliffeqarnermullu pisortaq, Lise Willer KNR-imut taama oqarpoq.

- Kalaallinik ilaqutariinnik nalilersuisarneq pillugu oqallinnerit, tusagassiuutini attaveqatigiittarfinnilu malinnaaffigaagut. Piffissap ilaani saaffiginnittut ilisimasagullu ataatsimut katersorpagut, isumaqatigiissutigaarpullu ilaqutariinnik nalilersuinermi periutsip isornartorsiorneqartup unitsikkallarneqarnissaa.

Danmarkimi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institutti, Danmarkimi kommunenut tallimanut kalaalersaqarnersanut allagaqarpoq, taakkununnga esbjergip kommunea ilaavoq, allagaqarnerup kingorna periutsimik unittitsigallarnissamik aalajagiisoqarpoq.

Allakkami KNR-ip takusimasaani, kalaallinut angajoqqaanut nalilersueriutsimik atuisoqannginnissaa, Esbjergep kommuneanit kaammattuutigineqartoq allassimavoq.

Ileqqut inuttullu naliginnaasumik pissusissatut isigineqartut allamiorpaluttut, taakku aallaavigalugit tarnip pissusianik nalilersueriutsit ineriartortinneqarsimapput. Kulturikkut allamik tunuliaqutaqarneq, soorlu kalaallit Nunaanneersuuneq, paasinnittaaseq allaammat paatsooqatigiittoqarneranik pilersitsisinnaavoq. Nalilersueriuserlu Danmarkip inuunermi atukkanik ilisimatusarfianit VIVE-p nalunaarusiaani, 2022-meersumi isornartorsiorneqarpoq.

Kingornalu naalagaaffik nalilersuissutissamut nutaamut aningaasanik immikkoortitsisimavoq, taannali qaqangu naammassineqassanersoq ilisimaneqanngilaq.

Isorinnittoqarnera kalaallinut angajoqqaanut iluaqutaassaaq

Esbjergip Kommuneani kalaallinit meeqqat, angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartussatut suliassanngortinneqartut ikittuararsuupput, pisortaq Lise Willer taama oqarpoq.

Ilaqutariinnut kalaallinut nalilersuinerit, kommunemi suliani kukkunikkut atorneqarsimanersut taassuma ilisimanngilaa.

 

KALAALLIT MEERARTAANNIK ALLAMUT INISSIINISSAMIK NALILIINIARNERMI ANGAJOQQAAT KULTURIAT OQAASIILU EQQARSAATIGALUGIT APERSORNEQARTALERNISSAANNUT ANINGAASALIINEQ

Naalagaaffik ukiuni pingasuni agguarlugit atugassatut 7,8 millionit koruuninik Danmarkimi kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat kulturiat oqaasiilu eqqarsaatigalugit apersorneqartarnissaannut taamaaliornermullu najoqqutassiornissamut illikartitsivoq.

Aningaasat taakku angajoqqaat kalaallit oqaasii kulturiallu eqqarsaatigalugit tarnip pisssusianik ilisimannittumit apersorneqartalernissaannut atorneqassapput. Meeqqamik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat piginnaasaat nalilerniarlugit apersorneqartarput.

Danmarkimi kalaallit Danmarkimi isumaginninnerup aaqqissuussaaneranut tunngasuni pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu pillugit kalaallisut paasissutissaliortoqassaaq.

Tamatuma saniatigut peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat Danmarkimi kommunini isumaginninnermik suliallinnut ilaqutariinnik kalaallinik sullissinermik ajoqersuillunilu pikkorissaanissamik neqorooruteqartassaaq.

VIVE Danmarkimi kommunini isumaginninnermik sulialinnut siunnersuinerup killiffianik 2025-imi naliliissaaq.

Aningaasaliissutit ukiuni pingasuni atugassatut agguarneqarput:

2023-mi 4,1 mio. kr.
2024-mi 1,6 mio. kr.
2025-mi 2,1 mio. kr.

- Paatsoortoqarsimasinnaaneranik oqaaseqarnissatsinnut misilittakkanik ilisimasanillu erseqqissunik amingaateqarpungut. Kisianni maannakkut atorunnaarsitsigallarneq, nalunartut pillugit iliuuseraarput.

- Nassuiaanerluttoqarneranik paatsoortoqarneranillu isumaliortoqarpat, isumaqarpunga tamanna tusaaniarneqartariaqartoq. Kissaatigaarput angajoqqaat piginnaasaannik naliliineq qularnaatsuussasoq, taanna oqarpoq.

Nalilersueriuseq isornartorsiorneqartoq misissuinermut annertuumut ilaavoq, taaneqartoq angajoqqaat piginnaasaannik nalilersuineq, danskit kommuneqarfiisa meeqaamik angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamik isumaliuteqarunik suliarissallugu pisussaaffeqarput.

KNR-ip siusinnerusukkut oqaluttuarereerpaa kommunit namminneq aalajangersinnaasimanngimmassuk, angajoqqaat qanoq piginnaasaqarnersut nalilersornissaannut periusissiat sorliit atorneqassanersut.

Meeqqat pillugit inatsit Danmarkimi atuutilermat tamanna allanngortinneqarpoq. Inatsimmik paasinninneq naapertorlugu, tarnip pissusaanik ilisimasallit ataasiakkaat, angajoqqaat meeqqamik paarsinissaminnut piginnaasaannik nalilersornissaannut, periusissianik tulluarnerusunik toqqaanissaminnik periarfissaqalerput.

Maannamiillu Esbjergip kommuneani taama iliortalissapput.

- Nalilersueriutsit matumani maanna tikillugu isornartorsiorneqarsimanngisaannarput. Qujanartumillu! Kiisami! Maannakkut atortussanut taarsiullugu sukaterisoqalerpoq, Lise Willeri taama oqarpoq.

Tarnip pissusianik ilisimasalinnik innersuussutit piviusorsiunngitsut

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip allakkamini allassimavaa, kalaallit angajoqqaat meeqqamik paarsinissamut piginnaasaasa nalilersornissaat eqqarsaatigalugu, kommunit tarnik pissusaanik ilisimasalinnik ilinniarsimasunik, kalaallit kulturiannik ilisimasalinnik atuisariaqartut.

Taamatulli innersuussineq Esbjergip Kommuneani malinneqarsinnaanngilaq. Kommunemimi innuttaasut akornanni assigiinngitsunik tunuliaqutit 100-t sinnerlugit amerlassuseqarput, tarnip pissusianik ilisimasalillit tamaasa ilisimanissaannut naammanngillat.

- Tarnip pissusaanik ilisimasallit, kalaallinut immikkut ilisimasaqarluavissunik peqarsinnaanissaq piviusorsiornerunngilaq. Sapaatip akunnerani tullermi Somaliami inuit pineqarsinnaapput, tullinnguuttooq sunaasinnaavorluunnit, taamaattumik oqariartuut taanna malinniarnagu aalajangerimavungut, Lise Willeri oqarpoq.