Danmark nunatsinni nakkutilliinerorusuttoq
”Danmarkip eqqaani najummatsisimanartut annertusiartorput. Siorasaarinerit allanngorarput danskillu illersornissaannut upalungaarsimanermullu nutaanik piumasaqaateqarlersitsipput,” naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiissutaanni allaqqavoq
Danskit naalakkersuisoriligaasa politikkikkut ingerlatseriusissaq isumaqatigiissummi nassuiaatigaat - tamannalu nunatsinni malugineqarsinnaassaaq.
AAMMA ATUARUK Mette Frederiksenip Venstret Moderaatillu naalakkersuisooqatigilerai
Danskit illersornissannut piumasaqaatinik sukaterineq danskit naalakkersuisuisa nunatsinni issittumilu najuunnerunissaanik nakkutilliinerunissaanillu isumaqarpoq.
Tamanna sunniuteqarsinnaaqaaq. Maaniinnerorusunneq maaniinnerusinnaanerluunniit taamaalillutik ersersippaat, sillimaniarnermik naalagaaffiit sumiiffitsik aallaavigalugu periarfissaannik ilisimatusartoq, Jeppe Strandsbjerg oqarpoq.
- Najuunnerunissami suut pisariaqavinnersut suniarnerlu Kalaallit Nunaata Danmarkillu isumaqatigiissutigissavaat. Assigiinngitsorpassuartigut nakkutilliinerusoqalersinnaavoq. Missilinik immamilluunniit silaannarmiit nakkutigineqarnerulersinnaapput, taanna oqarpoq.
Sillimaniarnermut tunngasunut politikki nutaaq
Ukrainemi sorsunneq pissutigalugu nunarpassuarni illersornissamut politikki akornuserneqarpoq.
Assersuutigalugu gassit aqqutai marluk, Nord Stream 1 aamma Nordstream 2 piaaraluni putuneqaramik qaarput. Tamanna pivoq danskit imartaani avannata kangiani Bornholmillu kujataata kangisissuani.
AAMMA ATUARUK Danmarkip Rusland gassip aqqutaani qaartoqarnera pillugu oqaloqatiginngilaa
”Ruslandimiit siorasaarutit pitsaanerusumik akiorniarlugit NATO-p illersornissap sukaterneqarnissaanut pilersaarutaanik Danmark taamaattumik tapersersuissaaq”, naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiissutaanni allassivoq.
Sillimaniarnermut tunngatillugu politikkimi nutaami unammillernartut Issittumi avannarpasissumilu aamma takussaasut naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiissutaanni allaqqavoq. Danmarkillu nunatsinni Issittumilu sakkutooqanikkut najuunnermini nakkutilliinerminilu annertunerusumik sakkuliissasoq tamanna aamma isumaqarpoq.
Issittumi Piginnaasanik Annertusaaneq
Koruuninik 1,5 milliardinik Issittumi nakkutilliinerunissamut aningaasaliineq
Folketingip illersornissaq pillugu isumaqatigiissutitaaq 2018-imi akueraa. Saniatigut 4,8 milliardit koruuninik Illersornissaqarfimmut 2023-p tungaanut aningaasaliinissaq isumaqatigiissutaavoq.
Partiit illersornissaq pillugu isumaqatigiissusiortut sualummik Atlantikup Avannaani Issittumilu 2023-p tungaanut nakkutilliinerunissamut saniatigut 1,5 milliardit koruuninik 2019-imi aningaasaliipput.
Isumaqatigiissummut aningaasaliissutit 1,5 milliardit koruuniusut affaat - tassa 750 millionit koruunit - timmisartuaqqanik ungasianiit aquttakkanik nunatsinni nunami nakkutilliissutaasussanik marlunnik pisinermut ingerlatsinermullu atorneqassapput.
Koruunit 50 milliuunit Kangerlussuarmi sakkutuunngorniarfissamut atorneqassapput.
Koruunit 390 milliuunit Savalimmiuni silaannakkut aalerisaarinissamut radarimut atorneqassapput.
Nunatsinnik nakkutiginninnerunissa sakkutooqarnikkullu najuunnernissaq illeersornissamik politikkimut, Issittumi Piginnaasanik Annertusaanermik isumaqatigiissummi saqqummiunneqartumut, naapertuuttoq, Jeppe Strandsbjerg isumaqarpoq.
- Issittumi Piginnaasanik Annertusaanermik isumaqatigiissummiittut nanginnissaannik annertusarnissaannillu ersersitsissutitut tamanna isigaara. Issittumi Piginnaasanik Annertusaanermik isumaqatigiissut alloriarnertut siullertut, taavalu naalakkersuiosoqatigiinnissamut isumaqatigiissummi allassimasut tamatuminnga annerulersitsissutaasumik iliuuseqarusussutsimik ersersitsiniarnertut isigisassaasoraara, taanna oqarpoq.
Issittumi Piginnaasanik Annertusaanermik isumaqatigiissutikkut Atlantikup avannaani Issittumilu nakkutilliinerunissamut atugassanik 1,5 milliardit koruuninik aningaasaliissuteqarpoq.
Issittumi Piginnaasanik Annertusaanermik isumaqatigiissut
nunatsinni droninik timminertuunik nakkutilliissutinik, sinerisssamik radarinik, qaammataasartigut nakkutiginninnermik illersornissamillu nunatsinni nutaamik ilinniakkamik imaqarpoq.
Arktis som lavspændingsområde
Naalakkersuisoqatigiinnermik isumaqatigiissummi aamma allassimavoq, Issittoq sakkulersornikiffiussasoq, naalagaaffiit issittumut sineriallit ineriartortinnissaannut suleqatigiissutigisaat.
Sakkulersornikiffiusoq qanorliuna paasisassaq?
- Suleqatigiissinnaasoqartariaqarpoq taamalu sillimaniarneq pillugu politikkip politikkimi allatigut susassaqarfiusut suleqatigiiffiusussat qaangissanngilai ajoqusernagillu, taamatullu sakkulersorfiusumik akerleriinnissamut suaaruteqarnissamik ersissuteqarani, Jeppe Strandbjerg oqarpoq.
Annertunerusumilli sakkulersornissamik eqqartuiitiginiaraanni saniatigullu Kalaallit Nunaata Issittullu sakkulersorfiunnginniissanik oqalunneq ilumut piviusorsiorpa?
Aap, Kalaallit Nunaanni aamma Issittumi nakkutilliineruneq najuunnerunerlu pineqarpata. Jeppe Strandberg taama isumaqarpoq, suulli pisariaqartinneqavinnersut oqaatigissallugu nalunarluni.
- Kangilliit Killiillu sakkussalersorneruleriartornerat sakkussakillisaanissamik isumamik unammallernartoqalersitsivoq. Aamma Ukrainemi sorsunnnerup malitsigisaanik Issittumi siunnersoqatigiittartoqarnerata uninnganera peqqutigalugu siunissamik suleqatigiilluarsinnaaneq nalornisigineqaqaaq. Takorluugaq kusanartuuvoq, qanorli isumaqarumaarnera qanorlu piviusunngoirtinniarneqarnersoq takujumaarparput,
Jeppe Strandsbjerg oqarpoq.