Danmark: Inatsisilerituut Kalaallit immikkut ikiortariallit ikiorusuppaat

Kalaallit danmarkimut nuussimasut, inatsisitigut ikiorneqarnissaannik inatsisillu attanneqarnissaannik qulakkeerinnittussamik, Sina Parbst Frederikseni suliniummut tassunga siuttuuvoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

februaarip 26-at 2024 07:52

Nutserisoq Erninnguaq Reimer

Christianiameersoq cykkeli, kaffi kandemut meqqerlu ”Stenbroemi inatsisilerituut”, taakku købanhavnimilu allaffeqartup Sina Parbstip atungarivai.

Kalaallit immikkut ikiortarialittut inissisimasut, pitsaanerusumik inatsisitigut ikiorneqarnissaannut suliniummi nutaami siuttuuvoq, Nunatsinni innuttaasut Danmarkimut nuukkaagata, taannaavoq immikkut ikiortarialittut pisariaqartitsiviullunilu annertuseriarsinnaasoq, Sina Parbst taama isumaqarpoq

- Kalaallit Nunaanni innuttaasut najungaqarnerminni, inuuniarnermikkut sulinerminnilu ajornartorsiuuteqaratik pisimasinnaapput, kisiannili Danmarkimut nuunnerminni ajornartorsiuteqalerlutik, tamannalu assersuutissataqarpoq, soorlu aaqqissugaaneq allarluinnaq noorlaanut kinguneqarnerlutsittisinnaasoq.

- Sumiiffiit ilaat Christiania aamma Sundholmen, avatagiisit ataatsimoortarfiillu allarluinnaat pisinnaasut ilagaat. Taakkunani immikkut ikiortariaqarluni pisariaqartitsineq annertusisinnaavoq, Sina Parbst Frederiksen, kalaaliullunilu danskiusoq taama oqarpoq.

Oqaatsit atorneqartut assigiinngitsut marluk, kulturit assigiinngitsut attaveqaqateqarniarnermilu ajornartorsiorneq, danskit oqartussaasa kalaallillu ajornganni pisartoq, Sina Parbst Frederiksenip immikkut erseqqissarpaa, tamanna Danmarkimut noorlaanut, pissutsinut ilungersunartunut pisitsisinnaasarmat.

Tamakkuuppullu misissuinerni nalunaarusianilu allaaserineqartartuni, ajornartorsiutinut ilisimaneqarluartunut pisitsisinnaasartut.

Ilaatigut FN-imiit nunap inoqqaaui pillugit nalunaarusiortartup, José Tzay, ukioq kingullermi nalunaarusiami immikkut maluginiaqquaa, kalaallit danmarkimut nooqqammisut, pappiliarsornikkut sullinneqarnikkullu ilungersunartorsiortarnerat.

Qaammaterpassuarni isertitaqannginneq

Nunatsinniit Danmarkimut nuuttut, angerlarsimaffeerutinnginnissaat, inatsisitigullu qanoq ikiorserneqarsinnaanerat pillugu, aasaq kingulleq Sina Parbst Frederiksen tamanna pillugu misissuisimavoq.

Nunatsinniit Danamrkimut nuunneq immikkuullarissunik unammillernartortaqarsinnaavoq.

Sina Parbst Frederiksen naapertorlugu, pappiaqqanik pisarialinnik paasissutissartalinnik, kalaallinut tunngassutilinnik piniarneq, danskit oqartussaanniit ajornartorsiutaasarpoq. Tamanna inunnut ataasiaakkaanut ajornartorsiortitsisinnaavoq, pisartagaqalernissaq, inissarsiorneq immaqaluunnit atoqqalinersiaqarnissamut tunngassutilinni ikiorneqarnissaq eqqarsaatigalugu.

- Pappiaqqat paasissutissartallit pissarsiarineqarniarneranni, piffissaq sivisoorujussuaq ingerlasinnaasarpoq, ilaannikkulluunit pissarsiarineqartaratik. Inunnullu eqqungaasunut ima kinguneqarsinnaavoq, qaammaterpassuarni isertitaqaratik, massa ikiorserneqarsinnaanissartik pisinnaatitaaffigingaluarlugu, Sina Parbst Frederiksen taama oqarpoq.

DANMARK KALAALLINUT DANMARKIMIITTUNUT INATSISITIGUT UNAMMILLERNARSINNAASUT

Inuit Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nuuttut pillugit, danskit oqartussaasa pappiaqqanik paasissutissanik piniarnerat, qaammaterpassuarnik sivisussuseqarsinnaavoq. Taamaalilluni ikiorsiissutinik sullinneqarnissamillu piniarneq ajornakusuulersinnaavoq.
Ajornartorsiut alla tassaasinnaavoq, oqartussaniit suliassanngortinneqartut pillugit, oqalutsimik nutserisumilluunnit qulakkeerunneqarsinnaannginneq. Tamanna paatsooqatigiinnermik kinguneqartitsisinnaavoq, assersuutigalugu oqartussat sulianut aalajangiinerinut paasinninngitsoortoqarsinnaavoq. Ajornartorsiutillu ilagivaat kalaallit meerartaannik arsarinninnissamik suliat aallartinneqaraangata.
Innuttaasut kalaallit Danmarkimi inissarsiulernermi ajornartorsiorsinnaapput. Assersuutigineqarsinnaavoq, kommunemiit piumasaqaatinik angusaqanngitsoorneq, pissutigalugu sullinneqartoq kalaallit nunaannut attuumassuteqarnerusutut nalilerneqarsinnaammat.Ikiorneqarnissarlu killeqarmat angerlarsimaffeqanngitsut ornittagaannut pisariaqartarsinnaallutik.
Justitap 2023-imi nalunaarusiami innersuussinera malillugu, inissamik neqeroortarneq, kalaallinut nuatsinniit danmarkimut nuuttunut atuutinneqassanngilaq.
Atassuteqarnermut piumasaqaat tassaavoq, danmarkimut atassuteqarneq imaluunnit attuumassuteqarneq, nunangisamut attuumassuteqarnermiit annertunerusussaassaaq.
2023-imiit kalaallit nunatsinni inunngorsimasut, inuit 17.000-it danmarkimi najungaqartut nalunaarsorneqarsimapput.

Najoqqutat: Stenbroens Jurister, Nunatsinni naatsorsueqqissaartarfik, FN-ip nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit immikkut nalunaarusiaa.

Allisiguk

Tamanna ilutigalugu ajornartorsiutit ilagisinnaasarpaat, danskit oqartussaannit suliat ingerlanneqartut pillugit, kalaallisuinnaq oqaluttut nutserisumik oqalutsimilluunnit neqeroorfigineqanngittoornerannik.

Kingunerisinnaavaalu paatsooqatigiinnerit, suliamilluunnit danskit oqartussaanniit aaliagiussanik paasinninngitsoornerit.

-Assersuutigineqarsinnaavoq maannakkorpiaq inatsisitigut ikiugarput, kommunemiit allagarsiarisami imarisaanik paasinnissimanngitsoq. Imalu kinguneqarpoq aningaasanik pisartakkaminik, qaammatini pingasuni pissarsitinneqarsinnaajunnaarsimavoq. Taamaattumik ikiorserneqartariaqartunut suliat ilungersunartorujussuupput, Sina Parbst Frederiksen oqarpoq.

Danmarki pillugu takorluukkat

Nunatsinniit Danmarkimut suna peqqutigalugu nuuttoqartarnersoq paasiniarlugu, Sina arlaleriarluni nuummiittareersimavoq. Suliniutit assigiinngitsut aqqutigalugit, inuit, atorfillit peqatigiiffiillu, immikkut pisariaqartitsisunik sullitaqartartut oqaloqatigisarsimavai.

Oqaloqatigineqarsimasunullu ilaavoq Steven Arnfjord, taanna nunatsinni angerlarsimaffeqanngitsut pillugit, ilisimatusarnikkut ukiorpaalussuarni misissuisareersimavoq.

- Pitsaanerusumik peqqinnissaqarfimmit neqeroorutit, pisartagaqarnissami ikiorserneqarnissami, annertunerusumik pisartagaqarsinnaaneq, nunatsinniit danmarkimut nuuttarneq tamakkuninnga peqquteqartinneqartinneqatarpoq, Steven Arnfjord, Issittumi atugarissaarneq pillugu ilisimatusarfiani, Inuiaqatigiilerinermik, Aningaasaqarnermik Tusagassiornermillu Ilisimatusarfimmi pisortaq taama oqarpoq.

Kalaallit danmarkimut nuussimasut, inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartut naatsorsorneqarnikuunngillat.

Aamma atuarukFN-imut nalunaarusiortartup inuiaqatigiinnik inunnik race tunngavigalugu nikassaanerup qanoq unitsinneqarnissaanut siunnersuutini saqqummiuppai

Ukiut kingulliit ingerlanerini, kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut ornittagaanniittut amerleriarujussuarsimasut, danskit oqartussaat nalunaaruteqarsimapput, taama Steven Arnfjord nassuiaavoq.

Ilisarisinnaavaattaaq nunatsinniit danmarkimut nuunnermi, inuuniarnikkut ajornartorsiutaalersinnaasartut qanoq issinnaanerat.

- Danskit sullissivianni sullinneqalernissaq ajornartorujussuusinnaasarpoq, sullissinermi allaanerujussuusinnaasarmat. Ajoraluartumillu atornerluineq avatagiisillu pitsaanngittut, annertuseriarsinnaanerat suli sakkortuneruliinnarsinnaasarpoq, taanna oqarpoq.

Inatsisitigut ikiorneqarneq pisinnaatitaaffinnik qulakkeerinninneruvoq

Soormiuna ajornartorsiutit ingerlaannartut, massa suuneri ilisimareeraluarivut?

Sina Parbst Frederiksen naapertorlugu, ukiorpassuarni katsorsaanerit ingerlanneqartaraluarput, ajornartorsiutilli qiterpiaa tikinneqartanngilaq.

- Inuit ornittagaannik peqarpoq, taakku kaffisorluni ataatsimuualaarfigineqarlutik naapiffigineqarsinnaapput. Pingaaruterluinnarput, kisiannili iliuusissasut ajornartorsiuutinut tulluussakkanik, aaqqissuussinikkut inatsisitigutllu tulluussarneruneqarsinnaapput, taanna oqarpoq.

Taamaatumik pingaaruteqarpoq immikkut inatsisitigut, inunnut immikkut ikiortarialinnik ikiorsiisoqarsinnaanissaa, taanna isumaqarpoq, Taakkuuppullu Sina Parbst Frederiksenip aamma Stenbroensimi inatsisilerituut suliaminni aallukkusutaat.

Tamakkorpiaat pillugit oqartunik atisalersorsimalluni, københavnimi danmarkillu sinnerani inunnik naapitassarsiussamaarpoq, ikiorserneqarnissaminnik pisariaqartitsisut naapinniarlugit.

Neriuutigivaalu kalaallit inatsisilerituut, kalaallisut oqalussinnaasut suliniummut suleqataarusullutik sassarumaartut.

-Suliat aallartinneqaraangata suliarineqartut ingerlapallartarput, taamaalillutik innuttaasut pisinnaatitaaffiisa oqartussallu akisussaaffii attatiinnarneqarsinnaalertarput, taanna oqarpoq.

Aningaasaqarnermut inatsimmi 2024-imiit 2027-imut atuuttussami, aningaasat
7 million koruunit, kalaallit inatsisitigut ikiorneqarnissaannut atorneqartussat immikkoortinneqareerput.