Aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit siulittaasuata, Torben M. Andersenip kiffartuussinermi takornarialerinermilu unammillernartoqarnerunerarpaa. (Toqqorsivimmit assi)Assi: KNR // Anton Gundersen Lihn

Coronap ajornartorsiortitsinera nunatta aningaasaqarneranut kingunerlungaatsiassasoq

Nunatta matuneqarnera aningaasaqarnermut pitsaanngitsoq, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaanni nutaami allassimavoq. Ilisimatuut kingunerluutaasinnaasut marluk inissippaat.

Coronap ajornartorsiortitsinera nunatsinni aningaasaqarnermut eqquivoq. Sakkortuumillu eqqueratarsinnaavoq.

Inuit amerlasuut ataatsimooqqusaanngimmata, taavalu neriniartarfiit pisiniarfiillu matoqqammata pisiniartoqarneq ajorpoq, tamannalu aningaasaqarnermut sunniuteqarpoq.

Tamanna kiffartuussinermi angallanermilu takussutissaqalereerpoq, assersuutigalugu Air Greenlandip timmisartuutini piffissami sivitsortumi nunamiitsippai.

Takornarialerineq inuussutissarsiutillu allat aamma eqqugaapput. Nunattalu qaqugu ammaqqinnissaa apeqqutaalluni tamanna piffissamut sivisuumut kingunerluutaasinnaavoq.

Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaanni nutaami qulequttat ilaat tamakkuupput.

BNP sunaava?
Nunap naammassisai tamakkiisut, BNP-imut naalisarneqakkattoq, tassaavoq nunami sulinikkut naammassisat tamakkisut nalingisa naatsorsorneri.

Tassaapput nunami tunisassiornermi piffissami soorlu ukiup sisamarterutaani ukiumiluunniit iluitsumi nali tamarmiusoq, piffissami tassani tunisassiassamut aningaasartuutit tunisassiornermilu atortut ilanngaatigalugit.

Taanna atorlugu assersuutigalugu nunatsinni aningaasarsiorneq siuariartornersoq kinguariartornersorluunniit takuneqarsinnaavoq. 

Tusarfik: Nationalbanken.dk, e-conomic.

Coronap ajornartorsiortitsinera aningaasaqarnermut qanorpiaq sunniuteqassanersoq oqaatigissallugu suli ajornakusoorpoq. Taamaammat Siunnersuisoqatigiit aningaasaqarnerup ukioq manna aappaagulu qanoq issinnaaneranut assigiinngitsunik marlunnik ilusiliorput.

AAMMA ATUARUK Suliffeqarfiit 150-it ikiorsiissutinut qinnuteqaataat akineqartut

Ilusiliami siullermi tunisat ataatsimut nalingi tassa BNP ukioq manna 7 procentimik appassangatinneqarpoq. Nunatsinni tunisat ataatsimut nalinginik naatsorsuineq kingulleq 2017-imeersuuvoq, taamanilu 15.309 millionit koruuniupput. 

- Ukiup affaata matuma siorna sianersimasuuguit Kalaallit Nunaatalu aningaasaqarnera taama appangaatsiarsinnaasoq oqaatigalugu taava tamanna takujuminaatsissimassagaluarpara, Aarhus Universitetimi aningaasaqarnermut professori Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinnilu siulittaasoq, Torben M. Andersen, KNR-imut oqarpoq.

- OECD-mi nunat ilaat 2018-imi aningaasaqarnikkut ajornartorsiornermi eqqugaanerpaasut matumani Danmark ilanngullugu ukiumi ataatsimi BNP-at 5 procentimik appariarput.

OECD tassaavoq nunat kippasissumiittut aningaasaqarnikkut suleqatigiinnermut ineriartornermullu peqatigiiffiat.

Ilusiliat marluk

Ilusiliami siullermi Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit ilinniarfeqarfiit suliffeqarfiillu aalajangersimasut matuneqalaarnerat pineqarnerarpaat. Matumani ningorsimaarnissaq inuillu ikittukkaaginnarlutik ataatsimoortarnissaannut malittarisassat atuupput.

Ilusiliami tassani maannakkutulli poorskip kingorna annikitsukkaamik ammaatiterineqassaaq. Malittarisassat ukiup affaata tungaanut qasukkartikkiartorneqassapput, inuiaqatigiillu nalinginnaasumut ukiup 2020-p naajartorneranut uteqqikkiartussallutik.

BNP ukioq tamaat ataatsimut isigalugu 3 procentimik kinguariarfiussaaq.

AAMMA ATUARUK Nuuk Taxi: Inuussutissarsiutinik ingerlataqartut mikinerit Naalakkersuisunit pillarneqarput

Ilusiliap aappaani matoqqatitsineq sivisunerussaaq, inuiaqatigiillu nalinginnaasumut aatsaat 2021-mi uteqqissapput. Aningaasaqarnermi kinguariarneq annertunerullunilu sivisunerussaaq.

Ilusiliami tassani BNP ukioq tamaat ataatsimut isigalugu 7 procentimik kinguariassaaq.

Pissutsit maannakkut inissisimanerat pissutigalugu ilusilianit marlunnit sorleq ilimanaateqarnerunersoq, Torben M. Andersenip itinerusumik oqaaseqarfigisinnaanngilaa.

- Misissueqqissaarnernut taamaattunut atatillugu qularnartoqangaatsiarmat oqaaseqarnissaq siusippallaarpoq. Tikkuullu sakkukinnerusumut sakkortunerusumulluunniit sammissanersoq pillugu ilisimasakippallaarpugut, aningaasaqarnermut professori oqarpoq.

Aningaasaqarnikkut akunnattoorfik

Coronavirusimik tunillanneqarsimasutut ilisimaneqartut maannamut aqqaniliupput. Taakku tamarmik peqqisseqqissimapput, nutaamilli tuniluuttoqaratarnissaanut suli aarlerinartoqarpoq. Tamanna peqqinnissaqarfimmut ilungersunartorsiortitsisinnaasoq, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit erseqqissaatigaat.

Siunnersuisoqatigiit oqarnerat naapertorlugu nunani allani pissutsit aqunneqarsinnaalertinnagit nunatsinnut takornariartitsilernissaq ajornakusoorpoq. Tamanna aningaasaqarnermut sunniuteqangaatsiarsinnaasoq, Torben M. Andersen nassuiaavoq:

- Akunnattoorfik imaappoq; peqqinnissaqarfik maannakkut ilungersunngilaq. Tamanna pitsaasuuvoq, nunanili allani iluatsitsinngittoqarpoq, taamaammat ammaqqiipallassagaluaraanni nutaamik tunillanneqartoqaratarsinnaavoq, taamaalillunilu matoqqittariaqarluni.

- Tamanna inuussutissarsiortorpassuarnut sunniuteqarfiusunut suli ilungersunarnerussaaq. Takornarialerisut maannakkorpiaq takornariartulerinngillat, suliffeqarfiillu allat inunnik tikisitsinissartik nunarsuarmullu allamut aallartitsinissartik pisariaqartippaat, Torben M. Andersen oqarpoq.

Taamaammat inuussutissarsiortunut eqqugaanerpaanut aningaasaqarnikkut ikiorsiissuteqarnissaq pisariaqarluinnartoq, nalunaarusiami allassimavoq.

Isummersuutit

Coronavirusimik tunillatsinissaq pinaveersaaruk

Nunatsinni coronavirusi pillugu killiffik

  Misissorneqareersimasut 13307
  Tunillanneqarsimasut
18
  Peqqisseqqittutut nalunaarutigineqartut 18
  Napparsimavimmi uninngasut 0
  Anersaartuuteqartitaasut 0
  Toqquteqartut 0
Takuuk: nun.gl Nunatsinni Nakorsaaneqarfik
  Nutarterneqarpoq
  decembarip 1-at 2020 nal. 10:45