Corona pillugu malittarisassat nutaat: Katittunut aamma apersortittumut qaaqqusat amerlasinnaalersut

Inuuissiortumut, kuisittumut katittunulluunniit aaqqissuussisussaavit, taava qaaqqusat qanoq amerlatigissaneri ernumassutigisariaqarunnaarpatit.

Corona pillugu malittarisassat nutaat ullumi apriilip ulluisa 19-ianni ataasinngornermi atuutilerput, taakkulu nammineq aaqqissuussinernut atatillugu malittarisassanut qasukkaapput.

AAMMA ATUARUK Killilersuinerit sivitsorneqarput: Nunatsinnut killeqarfiit maajip ulluisa aappaannut matoqqassasut

Taamaalilluni nammineq aaqqissuussinernut qanoq amerlatigisut peqataasinnaaneranut killeqartitsisoqarunnaarpoq, aamma qaaqqusat kommuninit allanit nunaniillu allaneersut (nunatsinnukarnerminni killilersuinernik malinnissimagunik) peqataasinnaalerput.

Nalliuttorsiornerilli tamat ornissinnaasaanni aaqqissuunneqassagunik qatserisartut inimut isersimasinnaasutut killiliussaasa affaannaat isersimasinnaatitaapput.

Spritti ungasillisimaarnerlu 

Aaqqissuussinernilli nammineq aaqqissuussinermut ilaatinneqanngitsunut suli killilersuineqarpoq.

Nammineq aaqqissuussaanngitsunut nunanit allanit peqataasoqariartornissaa pisariaqarpat aaqqissuussisoqaqqusaanngilaq.

Peqataasussalli kommuninit allanit angalasuugunik killilersuinerit assigiinngitsut malinneqarnerisigut aaqqissuunneqarsinnaapput.

Assersuutigalugu 50-init amerlanerusut peqataassagunik, aaqqissuussisoq ingerlatseriaatsimik allagaqaasiussaaq, tassani qaat atortullu peqataasut attugaasa sprittimik salikulaneqarnissaat ilaatigut qulakkeerneqassaaq.

AAMMA ATUARUK Kinguaattoorneq: Inuiattut ullorsiornissatsinnut akiuussuserneqarnissarput angumerisinnaanngilarput

Peqataasullu sapinngisamik imminnut 2 meterinik ungasitsigissallutik.

Nalunaarummi nutaami killilersuinerit tamarmik uani atuarsinnaavatit.