Atassutip qineqqusaarnermi pingaartitaa: Peqqinnissaqarfik Naalagaaffimmut uterteqqinneqarli

Danskit ministeriunerat, Mette Frederiksen, Folketingemut novembarip aallaqqaataanni qinersisoqassasoq ullaaq manna nalunaarpoq.

Atassut qineqqusaarnermi sumik pingaartitaqassalluni aalajangeereerpoq.

- Peqqinnissaqarfipput Naalagaaffimmut utertinneqartariaqartoq, partiip siulittaasua, Aqqalu Jerimiassen, KNR-mut oqarpoq.

Taassuma taama pingaartitaqarlutik danskit inatsisiliortuinut peqataarusunnertik tunngavilersuutissaqartippaa.

- Annaasaqartarnerput naammalerami. Ilaquttatsinnik asannititsinnik qanigisatsinnik annaasaqartarnerput. Sullissineq kipiluttunarpallaarami, Aqqalu Jerimiassen.

AAMMA ATUARUK Peqqinnissaqarfik danskinit akisussaaffigineqartariaqarnersoq Atassummit isumaliuutigigaat

Taassumali peqqinnissaqarfik Danmarkimit akisussaaffigineqarluni aqunneqaleraluarpat peqqinnissaqarfimmit sullinneqartillutik toqusartut ikinnerulernerannik kinguneqassanersoq akiuminaatsippaa.

Nunatta peqqinnissaqarfimmut ukioq mannamut aningaasartuutissai 1,5 milliardit koruuniunissaat missingersugaavoq.

Peqqinnissaqarfik naalagaaffimmit ataatsimoortumik tapiissutinit, ukioq manna 4 milliardit koruuningajalluinnaasunit ilaatigut aningaasalersorneqarpoq.

Naleraq isumaqataanngitsoq

Naleraq sinnerlugu Folketingemut qinigassanngortittup, peqqissutsimut siusinnerusukkut naalakkersuisuusup, Kiista Fenckerip, Atassutip kissaataa isumaqatiginngilaa.

- Isumaqataanngilanga. Ersarittupilussuuvoq inatsisitigut qanoq immitsinnut killilersorsimanersugut, nakorsaqarniarnermi allatigullu peqqinnissami sulisunik peqarniarnermi danskit ilinniagaannik ilinniarsimanissamut piumasaqaat sukangavallaarujussuartoq. Taannaanna nalimmassarneqartussaq, Inatsisartuni, Kiista Fencker oqarpoq.

Nalimmassaaneq

Namminersorneq pillugu inatsisip atuutilerneratigut Naalagaaaffimmit ataatsimoortumik tapiissutit Danmarkimi aningaaat naleerukkiartornerannut nalimmassarneqartalerput, siornatigutut aningaasat nunatsinni naleerukkiartornerannut nalimmassarneqassaarlutik.

Namminersorneq pillugu inatsit taasissutigineqalermat, aningaasap nunatsinni naleerukkiartornera aningaasap Danmarkimi naleerukkiartorneranit 1 procentimik sukkaneruvoq. Tapiissutillu Danmarkimi nalingat allanngungaanngikkaluartoq nunatsinni nalikinneruleriartorput.

Tamaammat Atassutip isumaa naapertorlugu naalagaaffik Peqqinnissaqarfimmut akisussussaasunngoqqippat, Naalagaaffimmit ataatsimortumik tapiissutit allanngortinneqannginnissaat naapertuuttuussaaq.

Peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuaq nunatsinni peqqinnissaqarfiup nutaaliaanerusunngornissaanut, illuutaasalu aserfallatsaalinissaanut 800 millioninik amigaateqartoq ukioq marsimi nalunaarpoq.

AAMMA ATUARUK Demokraatit 800 millioninut nutarterinissamut: Suliassat aallartinniarsigit

Aningaasat taakku nunatta karsiata aningaasaataanik akilerneqarnissaat piviusorsiunngitsoq Atassut aamma isumaqarpoq. Taamaaliortoqassappammi suliassaqarfiit allat sipaarfigineqarlutik eqqornerlunneqarnissaat taakkua ernummatigaat.

- Uagut aningaasalersinnaanngisagut maannakkut aaqqiivigineqarsinnaappata pinngittoorani sullissineq aamma malunnaatilimmik allaannguuteqarnissaa naatsorsuutigisinnaavarput. Nassuerutigisariaqarparput peqqinnissaqarfiup maannakkut ingerlanera uagut inuaqatigiittut artorlugu, Aqqalu Jerimiassen.

Namminersorneq pillugu inatsit naapertorlugu Nunarput akisussaaffinnik tigusinissamut pisinnaatitaaffeqarpoq. Danmarkimulli tunniussinissaq tassuuna periarfissaanngilaq.

Peqqinnissaqarfik nunatta 1992-mi akisussaaffigilerpaa.