Ataatsimiititaliani siulittaasussat toqqarneqartut: IA Nalerarlu siulittaasuuffeqalersut
Folketingimi ataatsimiititalianiittussat pingasunngornermi toqqarneqarput - kalaallillu folketingimut ilaasortaatitaat Naaja H. Nathanielsen Inuit Ataqatigiinneersoq aamma Qarsoq Høegh-Dam Naleqqameersoq ataatsimiititaliani pingaarutilinnik suliassaqalerput.
Naaja H. Nathanielsen Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami siulittaasunngorpoq Qarsoq Høegh-Damilu Issittoq pillugu aallartitaqarfimmi siulittaasunngorluni.
- Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami siulittaasunngorlaatut ataatsimiititaliami ilaasortat sinneri peqatigalugit nunatta politikkikkut oqallisigineqarnerani qitiutinnissaa qilanaaraara, Naaja H. Nathanielsen tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq nangillunilu:
- Uanga nammineq isumaqarpunga Danmarkip Kalaallit Nunaanni akisussaaffiisa ullumikkut najoqqutassianut naapertuunnissaat kalaallillu Danmarkimiittut nunap inoqqaavisut pisinnaatitaaffeqarnissaannik qulakkeerinninneq pingaarnerpaatittariaqarigut.
Qarsoq Høegh-Damip ataatsimiititaliat Naleqqap maanna ilaasortaaffigiligai aamma nuannaarutigai.
- Assut naammagisimaarpakka atorfiit tunniunneqartut. Sumiiffiit tamakkuupput Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarluinnartuusut. Aalajangiinerit nunatsinnut, inuiaqatigiinnut kiisalu namminneq siunissatsinnut tunngasut toqqaannartumik sunniuteqarfigissavakka. Ulloq siulleq aallarnerfigalugu atorfik tiguara, taanna tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
Isumaqatigiinniarnerni peqataassasut
Politikerit taakkua marluk nunanut allanut politikki immikkut soqutigisaraat.
Kalaallit Nunaata siunissaa suleqatigiissitami Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit USA-millu pilersinneqartumi suli oqaluuserineqarpoq.
Folketingimi ilaasortat taakkua marluk nunanut allanut illersornissamullu ataatsimiititaliami aamma nunanut allanut tunngasunut politikki pillugu ataatsimiititaliami ilaasortaapput.
- Issittoq, Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit, illersornissamut politikki nunanullu allanut politikki pillugit aalajangiisoqartillugu Kalaallit Nunaat sinniisuutitaqartariaqarpoq. Uagut uangalu nunaga inuiaqatikkalu, nerrivimmi issiaqataasariaqarpugut, nipivullu tusartinniarlugit. Suliaq taanna kiisalu suliniutit annerpaat maanna tigussavakka, Qarsoq Høegh-Dam tusagassiuutinut nalunaarummi nangilluni oqarpoq.
Naaja H. Nathanielsenip nunanut allanut tunngasutigut Kalaallit Nunaata nammineq oqartussaasinnaanissaa sulissutiginiarlugu qineqqusaarpoq.
Danskit naalakkersuisui naalagaaffeqatigiinneq sinnerlugu nunanut allanut politikkimik ullumikkut aqutsisuupput.
Taamaattumik Inuit Ataqatigiit nunanut allanut tunngasutigut politikkimut tunngatillugu kalaallit peqataatinneqartarnissaat qulakkeerniarpaat, taanna nangilluni oqarpoq.
- Nunarsuarmioqatigiinnut ilaagatta aalajangiinernut uagutsinnut attuumassuteqartunut sunniuteqarluartariaqarpugut. Issittumi apeqqutinut tunngatilluguinnaanngitsoq, tamanili. Aamma nunarsuarmioqatigiinnut ilaagatta Kunngeqarfiup nunanut allanut politikkianit sunnerneqartarpugut – taamaattumik peqataatinneqartarnissarput pingaaruteqarpoq, Naaja H. Nathanielsen tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
Kalaallit peqataatinneqassasut
Nunanut allanut tunngasuni politikkimut Kalaallit Nunaata sunniuteqarnera, Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu akornanni ajornartoorneq januaarimi ilungersunarnerulermat oqallisigineqaqqilerpoq.
Tamanna USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaat Amerikamiunit tiguarneqartariaqarnera oqaatigereeraalu pivoq.
Nunanut allanut tunngasunut ataatsimiititaliaq tamatuma kingunerisaanik matoqqasumik ataatsimiippoq, oqaluuserisassarlu ataasiinnaavoq: Naalagaaffiup USA-mut attaveqarnera.
Inatsisartuni ilaasortat - malittarisassat malillugit - ataatsimiinnermut qaaqquneqanngillat, tamannalu Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaata siulittaasuata Pipaluk Lyngep (IA) ’nunasiaatilittut periaaseqarnertut’ taavaa.
Danmarkimi naalakkersuisut tunngavissaanni, sapaatip-akunnerani kingullermi marlunngornermi saqqummiunneqartumi, nunatsinni naalakkersuisut nunanut allanut politikkimut Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartunut tunngatillugu aalajangiinerni tamakkiisumik peqataatinneqartarnissaat ilaatigut anguniarneqarpoq.
Mette Frederiksenip naalakkersuisuutitaqalernera sapaatip-akunnerani kingullermi nalunaarutigineqarpoq.
Siornatigut Folketingimi ataatsimiititaliat siornatigut 30-usarput, ataatsimiititalialli ilai kattunneqarnerannut atatillugu 20-nik pingasunngornermi ataatsimiititaliaqalerput. Folketingi nittartakkamini taama allappoq.
